On joulupäivä, lammen lenkillä vastaan tulee vain koiraihmisiä, hentoa rännänsekaista hilettä valuu harteille taivaalta. Rauhallista, niin rauhallista. Radiosuomen kanavalla puhutaan parhaillaan siitä, miten joulu on perhesuhteiden peili. Me ihmiset olemme usein raadollisen itsekeskeisiä, riiteleviä ja pahansuopia. Mikä meidän on? Tytär vihoittelee äidilleen, tekee pahaa seurata sivusta kun yhteydenpitoa ei ole puolin eikä toisin. Toinen isänsä […]
Kävin laulamassa kauneimpia joululauluja lähikirkossamme. Tällä kertaa kirkko ei ollutkaan ääriään myöten täynnä, joten istumapaikat löytyivät hyvin. Naispappi aloitti tilaisuuden leppoisan mukavasti äänenavausharjoituksilla. Venyttelimme seisten naamataulujamme ja virittelimme ääntämme korkeuksiin hakien kukin omaa oktaaviamme, hauskaa se oli. Laululettavat laulut oli hyvin valittu ja turhanpäiväistä höpinää ei ollut. Laulamaanhan tänne oli tultu! Mutta kolehtikeräyksen pohjustuspuhetta kuullessani […]
Korttelimuseossa on meneillään Raija Laitisen poskettoman hieno näyttely: kolmiulotteisissa miniatyyritauluissa Haminalahden taiteilijaelämää sadan vuoden takaa. Näyttely on kolmas laatuaan, aikaisemmin samalla foorumilla on nähty näyttely, jossa oli kohtauksia Kuopion historiasta tavallisten ihmisten arjesta ja toinen, jossa sirkus tuli kaupunkiin. Raijan näppärät sormet, lupsakka mielikuvitus, historiakiinnostus ja valtavan intensiivinen pitkäjänteisyys ovat näiden näyttelyjen sydän. Tämänkertainen kokonaisuus […]
Lähteä juhlista pois, kun kaikki on parhaimmillaan. Se on taitoa se. Niko Rosberg sen teki. Näin olisi hyvä osata tehdä kaikissa tilanteissa. Liike-elämässä tuntuu jylläävän sääntö, että kasvu on sokeaa ja loputonta. Aikoinaan huvittivat Nokian taloustavoitteet: nokialainen jokaisen ihmisen kouraan, Afrikkaa myöten. Muistelen lukeneeni, että ahkerimmille kuluttajille suunniteltiin noina kasvun vuosina jopa kaksi nokialaista. No, […]
Mikä olisikaan oivallisempi adventtisunnuntain viettotapa kuin aforismikurssille osallistuminen. Olla kokemassa ja yhdessä synnyttämässä pienestä sanasta uutta, suurempaa ajatusta, keikauttamassa sanoja nurin, etsimässä ristiriitaisuuksia, sanojen monimerkityksiä. Jukra, ihan siinä innostui. Ai, että aforismit eivät olekaan filosofiaa, vaan tavallista kaunokirjallisuutta. No, hyvä, rima madaltui ihan kohisten. Meitä oli 13 adventinviettäjää kesäyliopiston piskuisessa luentosalissa. Eri-ikäisiä, erilaisia, kuitenkin jollain […]
Nyt kantaa maa päällään kahta toisiaan muistuttavaa pelleä, joista toisellakin on pian vallan vahva kahva kourassaan: Trumpia ja Kim Jong-unia. Molemmilla kansakuntansa uudella ykkösmiehellä on kummallisia fantasioita itsestään ja kansansa tulevaisuudesta ja melko epärealistinen kuva maaailmasta. Kummallakin on pelottavan paljon valtaa omalla kamarallaan ja mahdollisuus päättää siitä, painetaanko ydinasenappulaa vai ei. Riittääkö kourallinen tervejärkisiä pysäyttämään […]
Tulo, kiinteistö ja osinko vero, vero,vero… Ken tässä valittaa hän menköön Pohjois-Koreaan. Ei siellä koota veroja ei myöskään vuokrarahoja, saa ilman rahaa sairastaa, elo lähes ilmaista. Palkka sata euroa! Meillä pyörii systeemit kirjastot ja uimahallit lenkkipolut, sairaalat koulut, osin kulttuuri. Verorahaa jauhavat, käytä niitä hyvä mies vai ootko pelkkä maksumies?
On yhä lämmintä, vaikka on jo lokakuu, riisipellolla enää sänget ja kuiva maa. Korret on koottu suuriksi lyhteiksi tasamittaisin välein pitkin peltoa, jota riittää kymmeniä kilometrejä joka suuntaan. Nokimme töröttävien sänkien välistä maahan jääneitä irtojyviä. Osuustoimintaväki hakkaa pressun päällä kuivista lyhteistä jyvät irti. Hekin hikoilevat. Hetken varjoa suovaa kojua ei ole näköetäisyydellä. Talvi on tulossa […]
Ihastuin Uppsalaan. Sen pikkukaupunkitunnelmaan, joenvarren kiireettömyyteen, tuomiokirkon varjossa uinuviin taide- ja historiakortteleihin, pumppuun, joka on rakennettu päänsä menettäneen kuninkaan kuolinpaikalle, pyöräilijöihin, jotka tuntuivat omineen kaikki väylät. Täällä voisin asua, jossain noista vanhoista entisöidyistä kivitaloista, sisäpihan rappusten päässä olevan oven takana. Yliopisto luo kaupunkiin kultivoidun ja filosofisen hengen, oppirakennuksia siellä täällä. Vieläkin voi kuulla Pekka Töpöhännän […]
Syksyinen kansallispuisto väreineen, talvea kohti hiipuvine äänineen, keuhkot avaavine tuulineen ja huikeine näkymineen. Tänä syksynä koin nämä elämykset uudessa, pari vuotta sitten perustetussa Konneveden kansallispuistossa. Tunnin matka Kuopiosta Rautalammille, luontokokemuksen ääreen ei ole pituudella pilattu. Autolla pääsimme aivan polun alkuun. Ja millainen polku! Pohjustettu ja paikoin jopa pehmitetty, käynti oli joustavaa kuin taannoin Etelä-Koreassa pienelle […]
Ostin kasan kirjoja, noita ihania kahisevia, lehteiltäviä, sivuja sisältäviä esineitä, joissa on kannet, sivunumerot ja jokaisella sivulla satoja kirjaimia peräkkäin siten, että niistä muodostuu tarinoita, runoja, tosijuttuja ja keksittyjä. Tuo kasa oli kassillinen. Ja maksoi euron. Kirjastossa oli syyssiivous ja kirjoja jaettiin puoli-ilmaiseksi, ei vaan lähes ilmaiseksi. ”Myyjä” kehotti ottamaan vieläkin enemmän, kassiin vielä mahtuisi. […]
Olen syntynyt syksyn kynnyksellä. Väittävät, että syntymäajalla on merkitystä sille, missä vuodenajassa ihminen tuntee olevansa kotonaan. Minun kotini on ehdottomasti syksyssä. Sen sumuisissa aamuissa, värejä hakevissa puissa, pihlajanmarjoissa, joiden seuraan katoavan pihapiirin lintujen suihin, aronian happamassa makeudessa, sienissä, jotka joutavina mätänevät sammalikkoon ja niissä jotka päätyvät pannulle levittämään tuoksunsa tupaan. Syksy rauhoittaa levottoman ja kiihkeän […]
Olen kahden miehen loukussa (ajattelen huonoina päivinä) ja minulla on haaremi (näin hyvinä päivinä). Mieheni ovat rotevia ja pitävät minut raskaasti tiineenä vuosittain. Mutta käyvät kyllä vieraissakin niin kaukana kuin tuuli kantaa. Naapurin nuorikot odottavat miehilleni esikoisia ja toisikoita, kuka mitäkin. Pitäisikö olla ylpeä vai ottaa miehet puhutteluun. Saamattomuuttani molemmat ovat jääneet tekemättä. Nyt olen […]
Woodstock (1969) on käsite ja tapahtuna, josta alkoivat musiikkifestarit. Ja niitähän meillä Suomessa on ulkoilmassa tänä päivänä suviaikaan ihan käsittämätön määrä. Nuoruudestani muistan ainoastaan Ruisrockin, jonne asti tosin en koskaan päässyt. Liekö noita muita ollutkaan. Meilläkin oli tässä viikonloppuna oma ulkoilmaWoodstockimme piskuisessa mökkikylässämme. Bändinä oli X, joka soitti entisten nuoten musiikkia elokuisena sunnuntai-iltapäivänä auringon helottaessa […]
Se tuli taas, se piskuinen punarinta ja istahti marjapensaan tukilaudalle poimiessani mustaherukkaa. Tervehti päätään kääntämällä, lehahti sitten pensaan taa. Ilahduin, on taas se aika vuodesta. Sinulla on suuri merkitys tämän syksyisen orjatyömaani loppuunsaattamisurakassa. Ihanasti oloni keveni, marjat suorastaan hyppelehtivät sankoon. Odottaessani uutta vilahdusta sinusta sain kerättyä sankon puolitiehen. Hiljattain Savon Sanomien lukijan värssy kolahti minuun, […]
Ajan heinä-elokuista vatturallia vitosvaihteella. Tänä vuonna nuo ryökäleet ovat terveitä, isoja ja madottomia. Ja mahdottomia, kun niitä on niin paljon. Vattu on mielestäni marjoista paras, en niitä lakkoihinkaan vaihtaisi. Kukaan ei tosin koskaan ole tarjonnut. Vattuja on puskat kyykyllään. Ja mitä enemmän kyykkyyn itsekin taivun, sitä enemmän heitä, noita punaisia köllyköitä yhytän. Tekee hyvää polvillekin […]
Kävin oopperassa Olavinlinnassa, Don Giovanni oli illan esitys. En ole oopperaihmisiä ja elämäni oopperat pystyy hyvin laskemaan kahden käden sormin. Oopperailta Savonlinnassa pitää sisässään paljon muutakin kuin esityksen, Kyrönsalmen sillan linnan pihaan voivat siis ylittää muutkin kuin varsinaiset oopperafanit. Onhan hienoa tallustella linnan kivisillä kujilla, kilistää muovilasia alakerran kellariravintolassa muiden sivistyneiden kanssa ja istua pehmeässä […]
Murkkukuopukseni totesi aikoinaan: Aina sä olet tuommonen: reppu selässä, kumpparit jalassa ja perunat käsissä. Nyt aikuisena hän kiteytti saman nykykielellä: Sä oot aito hipsteri! Niin just, olen hipsteri ja siitä ylpeä. Kuuntelen vinyylejä, en omista älypuhelinta, viljelen perunaa ja porkkanaa, kierrätän kaiken mahdollisen, valmistan itse kaiken mahdollisen – ja mieluummin käsin – ja kuljen vaatteissa, […]
Kesäloma ilman kesäteatteria on hengetön. Olen aina ollut lomalla heinäkuun, mikä on kesäteatteriharrastuksen kannalta huippujuttu. Sillä heinäkuuhun ne kaikki kasautuvat. Liekö Savossa yhtään kuntaa, jossa ei olisi omaa kesäteatteria. Jos on, niin ilmoittautukoon. Tavallisen työläisen neljäviikkoinen kesäloma ei kyllä millään riitä kaikkien maakunnan esitysten katsastamiseen. Joskus tulee tehtyä vääriä valintoja. Mikään ei ole tylsempää kuin […]
Niin juuri. Perutaan juhannus. Helatorstaikin on jo peruttu. Mitä tuota juhannusta juhlimaan, eihän sitä juhlita muuallakaan EU:ssa. Siitähän saadaan se yksi työajan pidennyspäivä, kaksi pitää vielä keksiä muualta. Vapun voisi perua myös. Sehän on myös näitä tarpeettomia nesteillä itsensäkyllästämisjuhlia. Sitäkään ei juhlita kattavasti EU-maissa. Työn juhla muka! Niin harvat tekevät edes nykyisin työtä. Mistäs se […]
Autot, heille on olemassa vain autot. Siitä hetkestä, kun ovat oppineet esineiden merkityksen ja pyörivien pyörien tarkoituksen, heille on olemassa vain moottorilla kulkevia kaksi- ja nelipyöräisiä. Näin se on. Pienet pojat pullistelevat autotietämyksellään hevosvoimia leikin tiimellyksessä ja sysivät syrjään kaikki muut lelut. He oppivat luettelemaan automerkkejä ennen kuin tietävät mitä ovat potta ja lusikka. Suotta kuskasin […]
