PIENENEE KUIN PYY

uudenvuodentinasta voi tulla konna (kuva: leenaraveikko)

… maailmanlopun edellä. Näin on.

Pakkaukset ovat pienentyneet. Kosmetiikkarasvojen ja voiteitten purkit ja tuubit ovat arviolta 2/3 entisestä koostaan. Hinta silti on sama. Ja minä kun olen oppinut luottamaan tuttuun tuotteeseen (nivea), jota oli saatavana jo silloin kun olin lapsi. Purnukat olivat isoja ja riittoisia. Rasvaa riitti koko perheelle.

Sama koskee pesuretrotuotteita: tolu ja fairy. Muovipullot pienenneet ja litkua on ohennettu niin, että sitä saa laittaa tuplasti entisen määrän veteen ennen kuin vaahtoa syntyy. Ei ihme, että muovijätettä syntyy kassillinen päivässä pienessäkin taloudessa.

Ruokapuolella kitistyminen näkyy ainakin valmiiksipakatuissa leivänpaloissa (vaasan), ovat nimittäin niin ohuita, ettei niitä toisistaan irti saa ilman, että repeää murusiksi koko pari.

Pienenee myös palkansaajan palkkapussi. Kiky vei 3 päivän palkan, taisi jäädä käytäntö pysyväksi. Lomarahat väännettiin pikkupakolla vapaaksi. No, ainahan se vapaakin kelpaa. Palkkakin pieneni vuoden loppua kohden, niin että viimeisessä kuussa se oli enää vain reilut puolet entisestä. Oma vika ilmeisesti, prosentti nousi yllättäen. Tarkka on tuo verovahti.

Kaikki tämä ajaa  meitä väistämättä kohti omavaraistaloutta. Pieni kasvimaa jokaiselle pihan perälle neuvostotyyliin, sinne kaalia ja pottua. Kun itse viljelee ja pakkauksensa laittaa, voi koon määritellä ihan itse. Pysyy vatupassissa tarve ja kulutus (ja riittää sopivasti työtä vuoden ympäri).

Vaan on yksi tuoteperhe, jossa määrä on kulutusta ehdottomasti suurempi. Sitä minä taivastelen joka kevät. Nimittäin siemenpussit. Miksi hiivatissa niissä on niin järkyttävän paljon siemeniä. Eihän tavallinen kaupunkipalstan viljelijä tarvitse kuin 20 herneen ja 50 porkkanan siementä ja muita siltä väliltä. Nuukana tulee säästeltyä pussinpohjasiemenet ja sitten harmittelen kun eivät itäneet, monta vuotta vanhat hippuset.

No, tämä käyköön vuoden viimeisestä valituksesta. Nyt on aika siirtyä ajatuksissani aiheeseen, jonka  nimi on: Ilo. Sopivan kokoista onnea blogikansalle vuodelle 2020! Tuskin se maailmanloppu vielä kuitenkaan tulee.

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Pakkauskokojen pienentäminen on osa suurta kulutuksen vähentämissuunnitelmaa, jolla maailma pelastuu. Jos ostaa ja käyttää tuotteita yhtä monta pakkausta vuodessa kuin ennenkin, kulutus vähenee.
    Eräs mies sanoi, että hän käyttää vuodesta toiseen bensaan saman verran rahaa kuin ennenkin. Eli hinnan noustessa ajomäärä vähenee.
    Tuon siemenpussijutun olisit voinut jättää kirjoittamatta. Joku tarkkasilmäinen siementehtailija voi huomata sen ja kohta on pussissaan vain yksi siemen. Minulle porkkanansiemeniä ei ole koskaan liikaa ja ne säilyvät ainakin viisi vuotta itämiskelpoisina.
    Jokohan siemenet pian tulevat kauppoihin?

  • Leena Raveikko

    Minulle vieras on ajatus, että kulutus vähenisi määrän pienetessä. Kamalan tarkka pitäisi olla arkiaskareissaan, jotta ennättäisi räknätä mielessään suhdeluvuin paljonko laihaa fairyä roiskauttaa altaaseen, kun on jo turskauttanut sen vakiomäärän. Vaikeaksi menisi elämä. Vaikka kyllähän se pitäisi aivotoiminnan vireänä pitkälle eteenpäin.

Jätä kommentti

*