RAPATESSA ROISKUU

kuva: leenaraveikko

Kun on monta leipää uunissa ja rautaa tulessa samanaikaisesti on selvää, että tekevälle sattuu. Se kuuluu asiaan ja budjetti lasketaan sen mukaan. Matkoilla katoaa aina jotain, mutta sitä varten on matkatavaravakuutus. Minulla on hyvin ymmärtäväinen vakuutusyhtiö, lasku maksetaan muitta mukinoitta. Viime viikon lomamatkalta sain aikaiseksi vain tynkälaskun: linkkari (jonka jälleen jouduin luovuttamaan lentokenttävirkailijalle) ja matkalaukkuvyö, yhteensä alle 20 euroa. Matkalaukkuni sisään levinneen litran oliiviöljypullon aiheuttaman katastrofin joudun kärsimään omissa nahkoissani. Luulen, että kokeilen toisenkin nahkakengän uittamista oliiviöljyssä, sitten kengät ovat jälleen pari.

Muutossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tavaroita särkyy ja katoaa. Yhden kuorman siirsin uuteen osoitteeseen avuliaan työtoverin kanssa, naisihminen hänkin. Kuinka ollakaan auton peräkärry irtosi ja jäi tössöttämään poikittain keskelle katua. Onneksi väylä oli vähäkulkuinen eikä ohiajavilla autoilla näyttänyt olevan kiirettä. No, tilanne selvisi eikä laskukaan ollut suuren suuri: uusi töpseli peräkärryn piuhaan, 5 euroa.

Elämä on opettanut sen, että yleensä parhaiten tilanteista selviää, kun vain aukaisee suunsa ja myöntää kanssakulkijoille, että oho! taidan olla kusessa. Tavallisesti löytyy joku, joka ojentaa auttavan kätensä. Ihan pyytämättä. Vitsi, että tuntuu hyvälle. Kiittelen ja kehun perästäpäin, toivottavasti se sitten kädenojentajan vuorostaan palkitsee. Sanathan eivät tunnetusti maksa yhtikäs mitään.

Aina eivät tapahtumat etene ihan näin, ne vain karkaavat käsistä ja persmäkeen luisutaan pahimman kautta. Kauan sitten pesin autoa ja vaihdoin öljyjä paikallisella TI-hallilla, jota ei enää edes ole olemassa. Upposin lattiakaivoon nivusiani myöten, kun siivilä päältä petti. Kun sitten märkähousuisena peruutin autoa hallin työntekijän opastuksella pilttuustaan pois, aika kypsissä tunnelmissa jo, tuli tunkki väkisin takaikkunasta sisään. Siinä meni lämpöikkuna. En muista enää tarkalleen replikointiani, mutta luulen tulikivenkatkuisen puhekuplani sisältäneen runsaasti vessasanoja. Tämä hallikäynti tuli maksamaan herneitä, korvaukseksi sain housujeni pesumaksun.

Mutta kun rapatessa roiskuu, on elämä paljon värikkäämpää. Riittää muisteltavaa.

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Nykyään kun kaikki on helppoa ja automaattista, pienetkin vastoinkäymiset saattavat ihmisiä suunniltaan. Liikenne on oikea päreenpolttajien temmellyskenttä.
    Hyvä asenne tuo “tekevälle sattuu”. Mutta vaikea toteuttaa käytännössä.

    • Leena Raveikko

      ihan totta. välillä tuntuu, että katastrofeilla on kokoontumisajot ympärilläni. tarvittaisiin tuliterä ferrari, jolla kaasuttaisin pois tästä pyörityksestä. nyt sellaiselle olisi käyttöä.

Jätä kommentti

*