SAUNAKO SUOMALAINEN

kuva: leenaraveikko

Tuskin on. Saunoja on joka puolella maailmaa. Mutta missään niitä tuskin on niin paljon väkilukuun suhteutettuna kuin meillä. Eikä missään muualla ole niin paljon saunahulluja. Missään muualla ei kilpailla löylykuumuuden sietämisessä. Liekö muualla saunaseurojakaan.

Kylven koko kiulun. Katossa pieniä led-tuikkuja, hämärässä lempeä löyly löytää väsyneet jalkani ja iholleni ilmestyvät hikikyyneleet. Kylven koko kiulun ja muistelen elämäni erikoisia saunoja.

Vanhin muistoni tulee Englannista, Eastbournen länsipuolella olevasta pienestä kaupungista. Kyltissä luki: Suomalainen sauna. Sama sauna miehille ja naisille, saunatuvassa kokolattiamaton keskelle puhkaistu reikä pikkuruiselle uima-altaalle. Saunassa oli lähes yksinomaan miehiä, joista osa pyrki tekemään ihotuttavuutta saman suihkun alle. Järkyttyneenä kiskoin vaatteet päälle kesken saunarituaalin ja pakenin tuosta saunan irvikuvasta.

Seuraava saunamuistoni on myös Englannista, Harrogatesta. Siellä kävin roomalaisessa saunassa. Pyrin sisään sulkemisajan lähestyessä, sain lipunmyyjän ylipuhuttua lupaamalla, etten viivy kauan. Jätin väliin mm. hieronnan. En katunut asiaa nähtyäni miten se tapahtui. Saunottaja kuurasi kaakelilavitsalle kivunneet ruhot liukuhihnana vain selkäpuolelta. Ruhon alla ollutta pyyhettä ei vaihdettu ruhon vaihtuessa.

Sen sijaan nautiskelin koko käytettävissä olevan aikani loivasta lämmöstä. Roomalaisen saunan ideaan kuulunee makoilla divaaneilla eri huoneiden lämpötiloissa alkaen hieman ihon lämpöä korkeammasta päätyen huoneeseen, jossa lämpötila jää reilusti alle kotoisen kahdeksankympin (tai satasen). Minä reippaana tyttönä kipaisin hetikohta kuumimpaan kammioon, paikalliset divaaneilla lojuvat aikakauslehtiä selaisevat daamit minua siitä toruivat. Se ei ole nääs terveellistä.

Eksoottisimpiin saunakokemuksiini kuuluu vierailu eteläkorealaisessa kylpylässä. Saunahuoneessa oli kuuma, sen lähde ei ollut näkyvissä, kiuasta ei nimittäin ollut. Sen sijaan seinässä oli TV-ruutu, josta pyyhkeisiinsä kääriytyneet naiset seurasivat saippuasarjaa. Riittävästi kuumuudesta nautittuani siirryin altaisiin, joita oli toista kymmentä eri yrtein maustettuna. Yksi allas puhdasta riisiviinaa.

Suomenmaassa olen kaikkien suomalaisten tapaan istunut jos jonkinlaisessa saunassa. Parhaat elämykset koin Kiilopäällä, jossa savusaunasta pääsi pulahtamaan jokiavantoon. Pimeässä saunassa vain äänet kohtasivat. Erilaiset hiihtokokemukset rytmittyivät kiukaan laiskahkoon sihinään ja väsymys valui lauteiden rakosista lattialle. Avannon vesi oli niin kylmää, että se toi mieleen lapsuuden selkäsaunat.

Saunan suomalaista alkuperää voi siis epäillä. Meksikossa Teotihuacanin intiaanipyramidialueen raunioilla tuijotin saunan jäännöksiä. Se sauna oli peräisin monen tuhannen vuoden takaa. Liekö Suomessa silloin ollut edes asutustakaan? Joka tapauksessa sauna on meille niin tärkeä, että olemme ottaneet kansainväliseen bliss-kieleen sen maamme symboliksi (Suomi= valtio + sauna). Eikä muu maailma murissut vastaan.

Kommentit

  • Seija Hämäläinen

    Suataispa Trumppi Suomeen saunaan, vaikka Jätkänkämpälle naistenvuoroon.
    Muuten – osaan tehdä savusaunan kiukaan luonnonkivistä, minulla on näppituntumaa mulli- ja löylykivien salaisuuksiin.

  • Leena Raveikko

    Oliskohan tungosta Jätkänkämpän saunassa? Ihan niinkuin jokunen vuosi sitten, kun siellä oli mainio kehollisuutta käsittelevä seminaari saunan lauteilla. Kuului Antifestivaalin ohjelmistoon ja sen on ollut yksi parhaista, mitä niillä festivaaleille on nähty!
    Mitenkäs sitten sähkökiukaaseen: tavalliset kivet vai keraamiset?

    • Eino J. (maallikkona)

      Nykyisin ei liene sallittua noudattaa lapsuuteni naapurin papan neuvoa: kiukaan teräkivet on otettava virtaavasta vedestä (siis niitä veden sileäksi hiomia ja pyöreitä).

      Luultavasti keraamiset kivet ovat parempia kuin yleisesti kaupassa olevat “lohkokivet” ja osa maasta poimittuja kiviä rapautuu kiukaalla … mutta “maun mukaan”

      • Leena Raveikko

        … ja ensimmäinen, joka rakennetaan jokaiselle järvenrantamökille, itse mökin ennättää rakentaa myöhemminkin….

        • Eino J. (maallikkona)

          Jep!

          hieman pitempi, Your comment was too short. Please go back and try your comment again.

      • Leena Raveikko

        Hups, nämä kommentit tuntuvat menevän mikä millekin riville. Mutta ei väliä. Saunassa pysytään.
        Kyllä varmaan keraamiset kivet ovat paremmat, ovathan he monta kertaa kalliimpiakin. Tosin meidän saunamme kaupasta hankitut kivennäköiset kivet eivät ole rapautuneet, johtuukohan liian harvatahtisesta kulutuksesta…

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvin päätelty, kiitos

    pidin koulussa vaaditun esitelmän saunakulttuurista

    – “sauna” tai lattia- ja seinälämmitteinen (hypocaustum) kylpylä on ilmeisesti keksitty Kreikassa, mistä se laajeni roomalaisten mukana aina Afrikasta pohjoiseen. Kuumin huone, tepidarium (jos oikein muistan) sijaitsi metallilevyisenä lattiana suoraan tulipesän päällä (siellä poltettiin kokonaisia puun runkoja).

    Kylpylät (yleiset saunat) levisivät pohjoiseen, kunnes ne keskiajalla kupan levitessä suljettiin (koska kylpylöissä oli tapana iskeä suonta (kupata), ja hygienian vähäisyyden vuoksi levitettiin samalla tauteja (sukupuolitaudin nimi kuppa johtunee tuosta menetelmästä)).

    Erään saunakirjan mukaan vanhojen kirkkojen maalauksissa Aatami ja Eeva ovat yleensä paikalliset saunottajat, koska paikkakuntalaiset olivat jo tottuneet heidän alastomuuteensa …

    Niin, kuten Lönnrot löysi Kalevalan syrjäseuduilta, samoin Sauna on säilynyt periferiassa – pienempänä ja yksityisenä
    (temazcal – teltta- ja savikupuinen saunahuone (iglu) on ollut varsin yleinen intiaanikulttuureissa Keski-Amerikassa ja pohjoisempanakin – mistä voisi päätellä, että se kulkeutui sinne …. ?

    http://www.athenisfinlandiae.com/AF11_Palm%C3%A9n%20Erkki_Antiikin%20roomalaisten%20kylpyl%C3%B6ist%C3%A4.pdf

  • Mustamies

    Savusaunassa olen minä syntynyt majassa matalassa, pärevalon valossa aloitin tämän maallisen vaellukseni.
    Työelämässä ollessani kävin yleisessä saunassa viitenä
    päivänä viikossa (n. 50 vuoden ajan) Kesällä kylyvettiin viikonloppuisin kesä-mökin saunassa.
    Kyllä minä olin pyhänä aina puhas-poika, vaikka arki-päivinä olin “nokipoika” !

    • Eino J. (maallikkona)

      Samoja kokemuksia on varmasti monella suomalaisella, ja varsinkin edellisillä sukuolvilla. Sauna lienee ollut se ensimmäinen rakennelma, mikä uudispihaan on tehty.

      Löylyn eräs määritelmä viittaa savusaunaan: Löyly on liikkeessä olevaa aromaattista kuumaa ilmaa (vapaasti muistellen).

    • Leena Raveikko

      Joku ummikko voisi ajatella, että onko moisella kylpijällä enää nahkaa ollenkaan, mutta vain suomalainen tietää, että on ja tietää senkin, mitä “sauna-puhas” tarkoittaa.

  • Mustamies

    Erään kerran Norjan reisulla rakentiin kivistä kiuas ja lämmitettiin niin kuumaks, että kun kiville heitti vettä niin ne rupes sihisemmään.
    Sitten myö laitettiin muovi-kelumusta katto ja seinät isot-kivet oli saunan lauteina.
    Siinä saunassa kylyvettii viikon aikana joka päivä, aina kala-reissun jäläkeen.

    • Eino J. (maallikkona)

      Varmasti moni on noin kokeillut. “intiaanien telttasaunahan” toimii hieman samoin. Tuhkapilven ja kitkun välttämiseksi, kivet tuotiin sisälle ulkoa, kuumennettiin eri paikassa.

  • Jari Holopainen

    Hetki sitten katsoin Volga 30 päivässä-nimistä ohjelmaa. Siellä oltiin pietarilaisessa saunassa. Siinä todettiin, että Venäjällä saunat lämmitetään suomalaisia usein kuumemmiksi, noin 100 asteeseen. Saunassa käytetään usein myssyä. Jos ymmärsin oikein, suurimmat erot löytyvät kiuaskivien peittämisestä löylyn heiton jälkeen. Tässä saunassa ne peitettiin. Sitä ei kuitenkaan näytetty.

    • Eino J. (maallikkona)

      Muistelen että venäläinen sauna, banja, on hieman erilainen kuin suomalainen sauna (on toki itä-suomalainen, pohjoinen ja länsi-suomalainen … meilläkin).
      Myös Suomessa käytettiin joskus kiuasta, missä kivet ovat kamiinan päällä, mutta pellillä verhoillut. Idea on hieman sama kuin jatkuvalämmitteisessä kiukaassa, hormi ulos. Kivien päällä oleva luukku avataan (vasta) lämmityksen jälkeen. Savu ja kitku kulkeutuvat ulos.
      Vanhojen kasarmien saunat ovat tuota venäläistä mallia – usein kiuas on sitten “suomalainen”. (Banjassa lauteet kiertävät saunan seinämillä)

    • Leena Raveikko

      Saunahattu tai -myssy on oikein hyvä keksintö! Huopahattu saunassa viilentää päätä, kärsii viskata vielä monta kipollista, hatuttomat poistuvat pää polvien välissä. Ja sitäpaitsi niitä on niin monta hilpeää mallia, että vertailtavaa riittää.

      • Eino J. (maallikkona)

        Hiusten kastelu ajaa saman asian kuin hattu. Muutenkin esim. uimahallin saunaan mennään suihkun jälkeen, joten tuot hattu on hieman tarpeeton – ehkä huvittavuudessaan kuitenkin mukava.
        Saunatyynyt ovat myös yleistyneet kauppoihin, mutta ne lienevät kankaisten laudeliinojen tapaan epähygieenisiä – yleisessä saunassa sinänsä kertakäyttöinen muoviaines välissä -tyylinen istuinalunen on kyllä paikallaan.

  • Eino J. (maallikkona)

    Unohdin näköjään todeta:

    kuvassa oleva SAUNA on suomalainen! – nykysauna on rehellisesti suomalainen.

    Meillä Sauna on kehittynyt ja jalostunut niin urheilu-, kaupunki-, maaseutu- kuin loma-asuntokulttuurin osaksi. (Ehkä Leena hieman revittelee noilla saunajutuillaan, mutta tuota suuntaa sauna meille edustaa!)

Jätä kommentti

*