SILMÄSUO – NAM!

Hyvästi pyöräni, tuhansien kilometrien matkakumppanini (kuva: leenaraveikko)

Kävin eilen ensimmäisen kerran Silmäsuon kaatopaikalla. Tai Heinälammin jätekeskuksessa hienommin sanottuna. Ja vaikutuin perusteellisesti.

Odotin näkeväni jotain samanlaista kuin TV:ssä näytetyt maisemat Moskovan lähistön kaatopaikalta: roskavuoria ja kirkuvia lokkeja (hajuefektejä ei vanhanaikainen TV:ni välitä) . Sellaisia maisemia on joka puolella maailmaa siellä missä asukaskeskittymät sijaitsevat. Lisänä roskavuoria aarteiden/ruuan toivossa tonkivat ihmiset, osa heistä asusteleekin kaatopaikan hajuetäisyydellä.

Vaan mitä näin. Ensimmäisenä minua tervehti maisemoitu heinää kasvava vuori , jonka muoto paljasti sen, että se ehkä oli keinotekoinen. Mutta varsin siisti tapaus. Vuoren takana sijaitsi jätekeskus. Valtava kenttä, johon oli upotettu lavoja erilaisille roskille, opasteet viimeisen päälle selkeät.

Törttöilin ummikkona peräkärrin kanssa kentällä. Nuori jäteopas ehätti palvelemaan. Varmaan arvasi ajotyylistäni, etten osaa peruuttaa peräkärriä, niinpä hän neuvoi minut oikotietä varsinaiselle jätteiden luovutusalueelle. Sinne köijäsin puoliksi maatunutta puutavaraa ja kaksi pyöränromua. Ilmaiseksi.

Viskellessäni jätelavalle lahoja pöllejä tuli viereeni jätevirkailija tarkastamaan lavaa. “Voihan halvattu!” tokaisi hän ja hyppäsi lavalle lajittelemaan. Nimittäin joku lukutaidoton oli viskellyt lavalle muovipaketissa olevia lattialaminaatteja. Eivät kuulu sinne. Hyvin toimii siis lopputarkastuskin. (Tosin minun teki mieleni hypätä perässä pelastamaan lavalta valkoiset söpöset keittiötikkaat.)

Hyvä Jätekukko! Paikka on niin tyylikäs, että kävisi hyvin Kuopion kiertoajelun kohteeksi kaupungissa vieraileville turisteille. Ei näkynyt roskia koko alueella, lavojen vieressä oli jopa lapioita ja harjoja, joilla jätteistään luopuva voi siivota peräkärrinsä putipuhtaaksi.

Jätekeskuksessa on meille kaikille opittavaa. Kunpa edes oppisimme lajittelemaan omat pikkujätteemme oikeisiin pussukoihin sujautettavaksi marketin pihan kontteihin. Hyvät ovat opasteet sielläkin.

Se minulle vain tässä vierailussa jäi hämäräksi, että missä vaiheessa Silmäsuo muuttui Heinälammiksi. Kuka osaa kertoa?

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Valaiseva kirjoitus! Kiertoajelu voisi avata silmiä kierrätykselle. Järjestelmällisyyden ja tehokkuuden näkeminen antaisi asialle pontta.
    Viedäänköhän koululaisia Heinälammelle tutustumiskäynneille?

  • Eino J. (maallikkona)

    En ole käynyt Silmäsuolla tai Heinälammella

    Kuka osaa kertoa?
    ARVAILUA: – suohonhan sitä ennenvanhaan kaiketi kaikenlaista upotettiin.

    TIETOA: Silmäsuon kaatopaikka on suljettu 1992, kts alla.

    Kaupungin v a n h a Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta.

    Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella sijaitsevat Kuopion kaupungin vuosina 1967–1992 käytössä ollut Silmäsuon kaatopaikka

    Poimin myös, että se perustettiin 1960-luvulla ‘väärään paikkaan’, eli 10 m vedenpinnan yläpuolelle (kaiketi jätevedet valuivat järveen?)

    …………………

    YMPÄRISTÖLUPA-päätöksestä bongasin:


    Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungilta vuokratulla kiinteistöllä Kukkola (297-41134-3), jonka pinta-ala on 139 hehtaaria. Jätekeskuksen pinta-alasta kaatopaikkatoimintaan on osoitettu hieman yli kolmannes, teollisuustoimintaan hieman alle kolmannes ja suojavyöhykkeeksi kolmannes.

    LINKKI https://www.jatekukko.fi/media/liitetiedostot/jatekukko/ymparistoluvat/isavi_paatos_68_2015_1-2015-10-16-1.pdf
    sivulla 93 löytyy alueen karttapiirros

  • Leena Raveikko

    Kiitos Eino valaisevasta tietopaketista Silmäsuohon liittyen. Arvasinkin että tuo “suo” viittaa siihen, että ennenvanhaan niihin vaikka mitä haudattiin. Siksi tuo sana on kohtalokkaan oloinen. Ensimmäisenä tulee mieleen Minna Canthin näytelmän Anna-Liisa, joka upotti suohon vastasyntyneen lapsensa. Sanoilla voi siis olla vahvoja tunnemerkityksiä.

  • Leena Raveikko

    Ja Seijalle. Jos minä olisin opettaja, veisin ehdottomasti mukulani sinne opintokäynnille. Ja pitäisin tentin päätteeksi. Sillä kansassa kasuavassa on toivomme.

Jätä kommentti

*