SIUNATTU TAKATALVI!

(kuva: leenaraveikko)

Liukastako? Ettäkö paleltaa? Harmittaakinko? Vai että pieleen meni viikonlopun suunnitelmat?

Ei! Vaan siunattu takatalvi! Nyt voin unohtaa piha- ja mökkihommat. Talkootkin peruttiin. Kompostit saavat olla ihan rauhassa lumen alla, jäässäkin olivat vielä sisältä. Taimet kitukasvuisina sinnittelevät keittiön pöydällä. Siitä vaan. Kunhan vähän kasvavat, heitän kompostiin. En nimittäin usko ikinä, etten saa aikaiseksi kuin lankamaisia taimenvarjoja, jotka kuolevat heti ulos päästyään. Joka vuosi pitää silti lyödä päätä seinään. Ja tiedän kuitenkin, että ostan  kuukauden päästä kaikki taimet torilta.

Niin saavat puutarhahanskat ja -haravat roikkua rauhassa naulassaan tämän viikonlopun. Töihin pääsin hienosti aamulla uskollisella talvinastarengaspyörälläni, ei ollut liukastakaan. Ja siunattu tuulipuku 80-luvulta! Että oli hyvä hemmetinmoisessa vastatuulessa! Eipä paleltanut varpaitakaan villasukissa.

Ja ei harmita yhtään tämä sää. Sain kuin ylimääräisen loman, lahjan. Voin rauhassa pestä kotona ikkunoita, lueskella kirjastosta roudaamaani kirjakasaa, arkistoida kaikkea mahdollista tilpehööriä kaikilta pöydiltä, kirjoitelmia epämääräisistä pinoista, kuunnella radio Suomea. Kohta alkaa puhelinlangat laulaa. Ihmiset ympäri Suomenmaata kertoilevat kuulijoille menevänsä kohta saunaan ja toivovansa kuulla herkkiä perjantai-illan tangoja. Kodikasta.

Siis siunattu takatalvi. Meinasinkin jo läkähtyä kevään kiihkoon ja kaikkeen siihen, mitä pitää juuri nyt ja heti tehdä. Kuinka leijailevatkaan leppeästi harvat hiutaleet valkoiseen maahan. Suorastaan meditatiivista. Kiihkosta ei enää tietoakaan.

Viikonlopun juhlatkin saivat eri sävyn. Työtoveri menee naimisiin, pihahäät valkoisen kukkakaaren alla. Morsian kuomakengissä ja lapasissa, korvaläpät korvilla. Nämä häät jäävät varmasti mieleen. Pitkälahden puutarhakerho juhlii kuusikymppisiään,  toivottavasti pysyy  juhlakansa tien päällä kesärenkaineen. Sain kutsun juhliin. Pitäisi esittää keväisiä ja kesäisiä puutarharunoja. Esitänkin. Mutta kirjoitin yhden ylimääräisen aasinsillaksi. Oli pakko. Sekin juhla tulee jäämään mieleen. Siunattu takatalvi!

Kommentit

  • Niinnoeekäkun

    Mikähän kenkuru se tuossa kuvassa?
    Mutta elä mittään, kun se tästä lämpii tulloo kesä kerrasta, ja kiire.

  • Leena Raveikko

    Kuvassa ovat oksasakset jakkaran päällä, että sellainen kenkuru lumen kynsissä. Tulee se kesä, uskon, mutta nyt on pakko keskeyttää tämä meditointi ja lähteä vaihtamaan autoon talvirenkaat takaisin. Haluan pysyä hengissä iltaan saakka…. ja nähdä sen kesän.

Jätä kommentti

*