STRESSIN NUJERRUSTA

juhannusyö Pilpassa (kuva: leenaraveikko)

Nyt moukaroi kesästressi. Aurinko paistaa ja silloin jos milloin pitäisi olla ulkona, työnteko sisätiloissa ahdistaa. Pitäisi ajaa nurmikko ja sahata kirsikkapuista kuivat oksat pois. Pitäisi virittää verkot ullakolla temmeltäville oraville. Ne roistot kun herättävät uupuneen jo  aamuyöstä ravatessaan vinttiä edestakaisin. Pitäisi kitkeä kukkapenkki, nyppiä nurmikolta voikukat juurineen. Pitäisi ja pitäisi.

Ja pitäisi suunnitella lomaa. Mikä kolkka Suomenmaata vielä katsomatta? Missä hyviä pyöräteitä? Missä tapahtuu ja sattuu? Missä hyvät kesäteatterit? Ja lomaprojektit: kunnostusta, hiomista, lakkaamista, öljyämistä ja mitä hittoa vielä?

Stressinpoistovinkkejä ovat viikkolehdet väärällään. Kuka mitenkin stressiänsä poistaa. Joku metsässä kävelemällä, toinen oluella rantakuppilassa, kolmas heittäytymällä aivottomaksi TV:n ääreen. Ja neljäs ja viides. Saunomalla, kalastamalla, ystävien seurassa, mindfullnessilla… Jokainen omalla persoonallisella tavallaan. Nyt tuli stressi siitäkin, minkä menetelmän valitsisin!

Minä kokeilin taijitä muutama ehtoo sitten: keho kevyeksi, rennot ja hallitut liikkeet koko keholla polvet hieman koukussa. Jo ensikokeilusta tuli nirvana. Niin pienestä se oli kiinni. Niin siinä vain kävi, että rento vaikutus kesti pitkälle seuraavaan päivään, keho oli notkea ja mieli avarampi. Päätin, että tässä on laji, jota alan harrastaa, sitten kun minulla on aikaa. Sitten kun tämä stressi ja nämä ruuhkavuodet ovat ohi. Sitten kun minulla on aikaa rentoutua.

Nythän sitä tarvittaisiin. Kesken perkeleellisen tohottamisen, tehtävästä toiseen poukkoilemisen välissä. Pitäisiköhän kokeilla helppoa taiji-harjoitusta: rentoa käsivarsien viskelyä tai hytkymistä puolelta toiselle? Pitäisi varmaan. Huomenna sen teen. Jos muistan – jos ennätän. Jos ja sitku.

Onko vinkkejä?

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Huh miten otti henkeen tuo juttu. Osui suoraan stressin ytimeen.
    Joka puolella käy mahdoton kuhina, koko elämä yhdessä kesässä. Aivan kuin viimeistä vietäisiin.
    Mutta ei hätää, kohta saadaan käännettyä talvistressin puolelle.

Jätä kommentti

*