SUU SÄKKIÄ MYÖTEN

vuorilammen retkeilymaastoa (kuva: leenaraveikko)

Minäkin osaisin  tehdä talousarvioita ja tarjouksia. Seuraamalla päivittäistä mediaa taito on opittavissa, siihen ei yliopistotutkintoja tarvita. Teet vaan mahdollisimman edullisen (omasta mielestäsi alakanttiin olevan) tarjouksen, jotta se tulee hyväksytyksi. Sitten kun saat se (varmasti saat, kun tarjouksesi oli halvin) ryhdyt vain hommiin eli rakentamaan.

Ja kappas kummaa, aikaa kuluu ja tuleekin yllätyksiä. Tulee korona, korkojen nousu, öljykriisi, rakennustarvikkeiden hinnannousu ja mitä lie. Kustannukset karkaavat käsistä. Näin käy liian usein. En tiedä miten toimitaan, jos laskun maksaja on yksityinen, karsittaisiinko suunnitelmaa. Todennäköisesti. Mutta kun maksaja on julkisyhteisö, esim. kunta, niin eikun (kuntalaisten) kuvetta kaivamaan. Näin kävi viimeisimmäksi Neulamäen sisään louhitulle luolalle, kustannukset tuplaantuivat. Sama kuvio toistui Mölymäen stadionilla, siinä taidettiin kyllä painaa jarrua. Eikö tarjouksen pitäisi kattaa kustannusten heilahtelu?

Mistä johtuu tämä yltiöpäinen rakentaminen? Olen aiemmin sivunnut asiaa blogissani. Eikö ole nyt jo nähty, ettei uusiin asuntoihinkaan riitä asukkaita. Kun ei meitä kuopiolaisia ja savolaisia ole kuin se mitä on. Mistään ei ole tulossa maan sisäistä muuttovirtaa (se on nähty), ei myöskään maahanmuuttovyöryä, kun sitäkin on ruvettu säännöstelemään ja asettamaan maahantulolle ehtoja.

Ja mihin ihmeeseen tämä pieni kaupunki kaukana kehäkolmosesta tarvitsee jättihalleja? Kun ei tänne muutenkaan tule konsertti- ja penkkiurheiluyleisöä muualta. Kuopio yksinkertaisesti sijaitsee aivan liian kaukana sekä kilometreissä että ajassa mitattuna. Annetaan nämä tapahtumat sinne, missä on valmiiksi areenoja ja yleisöä. Täältä on halukkaille hyvät kulkuyhteydet etelään. Onhan se nähty, että junat kulkevat vain yhteen suuntaan. Etelästä ne eivät tule tänne pohjoiseen. Ainakin, jos asiaa kysytään kehä kolmosen sisäpuolella asuvilta.

Ehkä meidän pitäisi saada niskaamme kylmä suihku, joka selvittäisi päämme. Meidän pitäisi seurata Rautavaaran uuden kunnanjohtajan Mikko Kärnän ajatuksia ja asettautua tänne salolle tekemään sitä, mikä on viisasta. Luonto- ja erämaamatkailu, sanoi hän. Niin juuri. Meillä on maastoa ja metsää retkeillä, patikoida, hiihtää, marjastaa, sienestää, kalastaa, metsästää, rentoutua, aktivoitua ja tehdä mitä vain mitä luonnossa voi tehdä. Halleja ja kenttiä meillä on jo riittävästi omiksi tarpeiksemme. Emme lisää tarvitse. Eikä kulu rahaa turhiin ylisuuriin investointeihin. Henkilökohtaisella tasolla investoinniksi riittävät kunnon kengät.

Vai olemmeko suuruudenhulluja, me savolaiset?

Kommentit

  • seija.hamalainen

    Tiukkaa asiaa joka lauseessa. Kirjoitat sen, mitä ei uskalleta ääneen sanoa. Kilpailuttaminen on kupla, jonka voi poksauttaa ilman seuraamuksia. Kuin uni, joka haihtuu kun herää. Oletteko koskaan kuulleet rakennuskustannuksista, jotka ovat alittuneet. Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä.
    Ihmisvirta tänne päin on myös unta. Lukujen perään laitetaan nollia, jotka eivät mitään merkitse.
    Luonto ei tuo paljoa rahaa, mutta ei se viekään vaan antaa muuta hyvää. Hyvä kirjoitus!

  • Leena Raveikko

    Oli tiukan hyvä kommenttikin, kiitos siitä. Lopettakaamme uudisrakentaminen ja siirtykäämme tyystin korjausrakentamiseen. Siinäkin riittää tekemistä. Vanhassa vara parempi, eikös se niin mennyt….

  • Heleena

    Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kauaskantoisesta rakennusten suunnittelusta ei nykyisin ole tietoakaan. Kotikaupungissani on purettu toista kymmentä julkista rakennusta maan tasalle. Varmaan jokin on ollutkin umpimärkä, mutta ihmetystä purkaminen on aiheuttanut.
    Olen asunut viisi vuosikymmentä paikkakunnalla, niin sinä aikana on rakennettu ja purettu samalle paikalle esim. kouluja.
    Nyt on väläytetty osuuspankin talon purkamista kaupungin keskustassa. Vuonna 1954 rakennettua liiketaloa ei kukaan ostanut. Puretaan sitten pois. Halpaa se ei ole. Koko kaupunkikuva kärsii, ja tontti jäänee pelkäksi vesilätäköksi.

Kommentointi on suljettu.