Minäkin osaisin  tehdä talousarvioita ja tarjouksia. Seuraamalla päivittäistä mediaa taito on opittavissa, siihen ei yliopistotutkintoja tarvita. Teet vaan mahdollisimman edullisen (omasta mielestäsi alakanttiin olevan) tarjouksen, jotta se tulee hyväksytyksi. Sitten kun saat se (varmasti saat, kun tarjouksesi oli halvin) ryhdyt vain hommiin eli rakentamaan.

Ja kappas kummaa, aikaa kuluu ja tuleekin yllätyksiä. Tulee korona, korkojen nousu, öljykriisi, rakennustarvikkeiden hinnannousu ja mitä lie. Kustannukset karkaavat käsistä. Näin käy liian usein. En tiedä miten toimitaan, jos laskun maksaja on yksityinen, karsittaisiinko suunnitelmaa. Todennäköisesti. Mutta kun maksaja on julkisyhteisö, esim. kunta, niin eikun (kuntalaisten) kuvetta kaivamaan. Näin kävi viimeisimmäksi Neulamäen sisään louhitulle luolalle, kustannukset tuplaantuivat. Sama kuvio toistui Mölymäen stadionilla, siinä taidettiin kyllä painaa jarrua. Eikö tarjouksen pitäisi kattaa kustannusten heilahtelu?

Mistä johtuu tämä yltiöpäinen rakentaminen? Olen aiemmin sivunnut asiaa blogissani. Eikö ole nyt jo nähty, ettei uusiin asuntoihinkaan riitä asukkaita. Kun ei meitä kuopiolaisia ja savolaisia ole kuin se mitä on. Mistään ei ole tulossa maan sisäistä muuttovirtaa (se on nähty), ei myöskään maahanmuuttovyöryä, kun sitäkin on ruvettu säännöstelemään ja asettamaan maahantulolle ehtoja.

Ja mihin ihmeeseen tämä pieni kaupunki kaukana kehäkolmosesta tarvitsee jättihalleja? Kun ei tänne muutenkaan tule konsertti- ja penkkiurheiluyleisöä muualta. Kuopio yksinkertaisesti sijaitsee aivan liian kaukana sekä kilometreissä että ajassa mitattuna. Annetaan nämä tapahtumat sinne, missä on valmiiksi areenoja ja yleisöä. Täältä on halukkaille hyvät kulkuyhteydet etelään. Onhan se nähty, että junat kulkevat vain yhteen suuntaan. Etelästä ne eivät tule tänne pohjoiseen. Ainakin, jos asiaa kysytään kehä kolmosen sisäpuolella asuvilta.

Ehkä meidän pitäisi saada niskaamme kylmä suihku, joka selvittäisi päämme. Meidän pitäisi seurata Rautavaaran uuden kunnanjohtajan Mikko Kärnän ajatuksia ja asettautua tänne salolle tekemään sitä, mikä on viisasta. Luonto- ja erämaamatkailu, sanoi hän. Niin juuri. Meillä on maastoa ja metsää retkeillä, patikoida, hiihtää, marjastaa, sienestää, kalastaa, metsästää, rentoutua, aktivoitua ja tehdä mitä vain mitä luonnossa voi tehdä. Halleja ja kenttiä meillä on jo riittävästi omiksi tarpeiksemme. Emme lisää tarvitse. Eikä kulu rahaa turhiin ylisuuriin investointeihin. Henkilökohtaisella tasolla investoinniksi riittävät kunnon kengät.

Vai olemmeko suuruudenhulluja, me savolaiset?