VANHUKSET VANKILAAN

kuka vetää minulle sukat jalkaan, kun en itse enää yllä? (kuva: leenaraveikko)

Kuopion vanhushoitoa ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua hoidoksi. Virkamiesmäistä paperinmakuista heitteillejättöä se on. Tämä sosiaalitoimen sektori on sälytetty omaisille karvoineen päivineen. Kaunisteltu ilmaus asialle on “kotihoito”, vanhukset SAAVAT siis asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Jopa siinä vaiheessa, kun eivät enää pääse sängystä ylös. Silloin alkaa tämä pitkään odotettu kotihoito: luvataan jonkun käyvän vanhuksesi luona kolme kertaa päivässä. Se joku vaihtaa vaipan ja antaa ruuan. Ja se joku on suurimmalla mahdollisella todennäköisyydellä aina eri henkilö. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on pääsy vain muistisairailla. Niihin asuntoihin ei jotain muistavalla ole mitään asiaa. Eikä ehkä haluakaan, levottomia kuulemma ovat nuo asuntolat.  “Palvelutaloiksi” puolestaan kutsutaan vuokra-asuntotaloja, joissa alakerrassa on baari. Se siitä palvelusta. Vanhustyössä on ihan oma slanginsa, jonka oppimiseen menee muutama vuosi kantapään kautta koettua vanhusarkea.

Omaisilta odotetaan uskomatonta venymistä. Vaikka olisivat itse tiiviisti työelämässä. Jostain vain on aika löydettävä tälle sivutoimelle, jossa ei tunneta vapaapäiviä eikä ylityövapaita . Se on kauppakassien ja roskapussien raskauttamaa kylvetystä, ruuan laittoa, siivoamista ja asioimista. Entä jos en jaksa? Kuka tekee kaiken tämän? Rahalla kyllä saisi palveluja, mutta pitkään kotona olleen pienipalkkaisen eläkeläisen kuukausirahalla niistä on turha haaveilla.

Ystävälläni on sukulaisside vankilan seinien sisälle. Sielläpä asukkailla on hyvät ja lämpimät oltavat. Terveydenhoito toimii näpsäkästi, ruokakin on hyvää, pyykit pestään talon puolesta ja (ehkä) saunaankin pääsee kerran viikossa sutjakasti. Siispä laadin suunnitelman oman vanhuuteni varalle. Teen jokun näppärän pikkurikoksen, lyön vaikka patongilla kaupan kassaneitiä päähän (tietenkin tuoreella, ei koske paljon) ja uhkaan viedä rahat. Ihan tosissani. Huudan ja kiroan. Heittelen kassan vieressä olevat xylitol-purkat pitkin lattioita ja sylkäisen päälle. Eiköhän tuosta puoli vuotta kakkua tulisi. Ja sen jälkeen puolen vuoden päästä laatimaan uutta suunnitelmaa.

Luen parhaillaan Minna Lindgrenin kirjaa Vihainen leski. Hulvatonta tekstiä siitä, kun perilliset alkavat väkisin järjestellä leskiäitinsä elämän kuvioita. Ja äiti kun haluaisi vain vihdoinkin elää omaa elämäänsä ja irrotella, pitää hauskaa. Siinäpä elämänmakuinen kirja. Ei elämä lopu seitsenkymppisenä, kellä mitenkin jatkuu: tanssikengillä irrotellen tai toisten avun turvin. Laatua toivoisin myös jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Ja onnellisuutta. Kun kerran maailman onnellisimpia jälleen olemme!

Kommentit

  • Niinnoeekäkun

    Niin, tuosta suunnitelmasta vankilaan pääsemiseksi. Ei taida noilla rikoksilla saada kun nuhtelun. Kun raiskauksestakin saa vain ehdollista.

    Että se siitä, on vain kärsittävä vanhuus.

  • Eino J. (maallikkona)

    Vakavasta asiasta ei oikeastaan voisi sanoa, että jälleen mukavasti pohdittu, eikä rikokseenkaan kaiketi saa kehottaa, mutta silti. (ruotsiin tuli 80-90-luvulla väkeä, jotka rötöstelivät päästäkseen ‘hotellimajoitukseen’ talveksi, ja saivat kukin uudet lenkkarit!)

    Joskus ehdotin lukijan palstalla, että vanhat lähetettäisiin halpaan etelään (Espanjassa oli silloin lama ja paljon tyhjiä asuntoja valtion ostaa), ja moni tuttavani olisi lähtenytkin).

    ME kansalaisina olemme säännöt laatineet, tai ne sallineet (rahat säästäneet). On hyvä, että kunnalliskotilaitoksesta (ja vaivaistaloista) puhutaan, etenkin kun oma aika jokaisella lähestyy. Täytyypä perehtyä normeihin.

  • porkkanan juuria

    Niin, en ehkä saisi kuin sakkoja. Mutta jätän sakot maksamatta, voisin ylinopeuttakin ajella (tietenkin turvallisissa puitteissa) tahallani peltipoliisin edessä ja jättää nekin sakot maksamatta – ja monta kertaa. Eiköhän tuosta kerry. Vinkkejä lisää kaivataan! Olen niin paljon hyvää kuullut vankiloista.

  • Niinnoeekäkun

    Olet liiaan hyväsydämminen rötöstelyyn.
    Mutta monet nykyään miettii tuota vanhuutta, että olis muutamien ihmisten yhteisö, johon yhteisö palkkaa hoitajat. Ei huono.

  • Leena Raveikko

    Tuo on oiva idea. Ja oliko se belgiassa vai tanskassa, siellä päin kuitenkin, on kokonainen pienoiskaupunki vanhuksille: kodit, ravintolat, elokuvateatterit, marketit, kampaajat, terveydenhoitopalvelut ja kaikki mahdollinen, esteetön kulku ja aita ympärillä (muistamattomia varten). Tällaisia pikkukyliä pitäisi olla siellä täällä. Jos ehdottamasi vanhusyhteisön puolestaan perustaisi, pitäisi nyt panna töpinäksi, että ennättää siihen kotiutua ennen kuin on liian vaivainen.

  • Somppi

    Ei väkivallalla pääse vankilaan. Tee veropetos, niin häkki heilahtaa.

  • karissan

    Japanissa uutisoitiin köyhien vanhusten rötöstelevän vankilaan päästäkseen.

  • Kalle

    “Pohatta-Pirjo Pirkkalasta jutteli Vieteri-pubissa kavereilleen:

    – Laitetaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkoteihin! Näin vanhukset pääsevät suihkuun, harrastuksiin ja ulkoilemaan. Kukaan ei voi varastaa heiltä ja he saavat omaa käyttörahaa sen sijaan, että joutuvat maksamaan.

    – Rikolliset saavat kylmää ruokaa ja saavat maata ehkä sänkyynsä sidottuna yksin, rahaa ei anneta ollenkaan ja valot sammutetaan kello 20 ja suihkuun pääsee noin kerran viikossa.”
    Aamulehti/ Moro

  • Qwerty

    Tietääkö monikaan millainen “operaatio” on viedä liikuntakyvytön muistisairas ulkoilemaan vai onko vankiloissa valmius sellaiseenki hommaan?

  • Aino

    Hoitoalan vastaavat hoi!, Jos metallimiehet olis laitettu siivoomaan vessansa tai opettajat laittamaan koululaisten ruuat, mitenhän olis äläkkä syntynyt. Nyt on oltu hissunkissun hiljaa koska “kutsumusammatti” ja on saatu peloteltua huonoilla työsuhteilla nekin vähän järkevämmät alalta pois.

Jätä kommentti

*