VANHUSTEN HOITO 2: SIVARIT HOMMIIN

virsut saavat pysyä sängyn alla, kun niille ei ole käyttöä ulkosalla (kuva lyseon nurkalta, leenaraveikko)

Paljonko on työtä, jota voi tehdä vapaaehtoisesti (=ilman koulutusta) vanhustenhoidossa? Ihan tolkuttoman paljon!

Olin 70-luvulla kesätöissä Saksassa Hannoverissa ortopedisessä sairaalassa “sisäkkönä”. Tuossa Annastiftissä oli töissä kymmeniä siviilipalvelumiehiä. Sairaalan yhteydessä oli asuntoja liikuntavammaisille ja apua tarvitsevia asukkaita kosolti. Sivarit toivat väriä laitoksen arkeen, nuoret miehet keksivät kyllä kaikenlaista ohjelmaa, konnankoukkuja ja mielenvirkistystä kaikille, paitsi itselleen niin myöskin potilaille, asukkaille ja meille muille vierastyöntekijöille. Ei ollut tylsää. Värikkäin kahden kuukauden jakso elämässäni!

Kun oma poikani etsi sivaripaikkaa, kysyin sitä huvikseni hänen puolestaan yliopistosairaalastammekin. Koko pääsairaalassa oli peräti kaksi paikkaa kiinteistöhuollon puolella. Ei muuta. Psykiatrian puolella lisäksi jokunen. Kuinka meillä on varaa kieltäytyä lähes ilmaisesta työvoimasta? Kuopukseni meni pitkän etsinnän jälkeen suorittamaan palveluksensa Invalidiliiton palvelutaloon, teki hyvää nuorelle hevarimiehelle!

Vanhusten palvelukeskuksissa riittää jos jonkinlaista työtä kaksikymppisille kaksilahkeisille. Heillä on vahvat kädet ulkoiluttamaan vanhuksia pyörätuolin kahvoista (Leväselläkin on upea lampi kävelyteineen siinä tien toisella puolen), terveet silmät ja lukutaito lukemaan päivän lehtiä tai vaikka Tuntematonta sotilasta ääneen, auttamaan vessassa käymisessä (vähenisi vaippojen kulutus) ja saunomisessa. Kotona asuvat ottaisivat mielellään apua kauppareissujen toteutuksessa, siivouksessa, päivittäisessä ulkoilussa. Luovat tyypit voisivat maustaa työtään soittamalla välillä kitaraa ja lauleskelemalla toivelauluja. Kylläpä keinuisivat pappojen ja mammojen ainot ja reinot mukavasti rytmissä. Ja olisi mukavaa.

Mutta ei. Pitää sivareiden maata Lapinjärvellä (tämän toiminnan tukikohta) jouten kattoon syljeksimällä, elleivät löydä palvelupaikkaa. Kun niitä on niin vähän. Tosin myönnettäköön, että tämän hetken tilannetta en tiedä, mutta ainakin vuosituhannen alussa paikat olivat syvällä kiven alla.

Jos minä saisin päättää, tätä ongelmaa ei olisi. Vanhukset olisivat tyytyväisiä ja sivareilla mielekästä tekemistä.

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistään

    Entäs keskeyttäneet? Tammikuussa 2019 palvelukseen astuneista 1600 keskeytti. Voitaisiinko heidät velvoittaa vanhustenhoitoon korvaamaan yhteiskunnalle ne kulut ja työtunnit, joita heidän armeijaan menonsa takia on jouduttu turhaan tekemään.

  • seija sanaleikkimökistään

    Entäs keskeyttäneet? Tammikuussa 2019 palvelukseen astuneista 1600 keskeytti. Voitaisiinko heidät velvoittaa vanhustenhuoltoon korvaamaan kustannuksia ja työtunteja, joita yhteiskunnalle on aiheutunut heidän armeijaan menonsa takia.

  • Leena Raveikko

    Hyvä idea, Seija. Tosin keskeyttäneissä lienee melko huonokuntoista sakkia. Joko fysiikka tai psyyke ei kestä. En tiedä onko heistä kaikista vanhustyöhön, jossa tarvitaan kuuntelun taitoa, empatiaa ja fyysistä jaksamista.

  • Eino J. (maallikkona)

    Niinpä, vanhusten huolto ei ole ihmisellä verissä kuten lasten hoito on – että kasvatamme jälkeläisemme kaiken muun edellä, jopa taistellen.
    Vanhustyö kaipaa siis ideoita ja oppimista heitteillejäämisen vastapainona (mitä sitäkin eri kulttuureissa on harrastettu, leijonat syövät)

    Halpuuttaminen – siis halpatyövoimaa ? Entäs hoitajien palkat? Ammattilaiset kuitenkin vastaavat hoidon osuvuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Kuka vastaisi tässä mallissa? (työvoiman puutteestahan nytkin puhutaan)

    Hoitajien on saatava oma palkkansa.
    Maahanmuutossa usein vilahtaa halpatyövoiman tulo pontimena, eli suuremmat voitot, ainakin tilapäisesti.

  • Leena Raveikko

    Joskus kuulee kommentin, että omaiset tulisi velvoittaa hoitamaan vanhuksensa. Tuskin tällaisen kommentin heittänyt on sitä itse tehnyt. Idässäkin, esim. Kiinassa tämä perinteinen tapa on rapistumassa. Yhden lapsen politiikan seurauksena näitä omaisia (lapsia) on perheissä vähän. Ja hekin rakentavat omaa uraansa. Maahanmuutto Suomeen on hyvä asia, mutta sekin pitäisi viedä loppuun saakka: pakottaa muuttajat kielen opetteluun (kuten Ruotsissa, jossa sosiaalietuja ei tipu ilman kielikursseja) ja sen jälkeen kouluttautumaan. Tarvitsemme työvoimaa kuumeisesti, myös vanhusten hoitoon.

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä idea sinänsä tuo siviilipalvelusväen käyttö vanhuspalveluissa. Kovin niukasti väkeä olisi tai on valtakunnallisesti tarjolla, ja sekin vaihtelee vuosittain.

    Jos yksityisiä palveluita on tarjolla, on valtion kustantama lisähenkilöstö ilmeisesti myös kilpailua vääristävä, mutta, jos palvelua ei ole, tai sen järjestäisi talkootyönä ns. kolmas sektori (yhdistykset), voisi toimiakin.

    yksityishenkilönä en ole vakuuttunut maahanmuuton työllisyysvaikutuksista, tai sen eduista. Pitemmän päälle suomalaisuus katoaa, ja Suomesta kehkeytyy ulkomaa, jos väki asettuu maahan ja suomettuu.

    Nuorisomme asian viimekädessä päättää, ja onhan meillä sinänsä jo nytkin (työvoiman) vapaa liikkuvuus Schengen-alueella – joillakin aloilla on väkeä ollut, mutta ei kaiketi muuten ole ollut tunkua Euroopasta. ?

  • Leena Raveikko

    Minne ovat kadonneet filippiiniläiset hoitajat takavuosilta? Hyviä olivat, ystävällisiä. Kysyttyjä muuallakin maailmassa. Entä virolaiset. Heitäkin täällä oli. Ovatko palanneet kotimaihinsa kun ovat huomanneet, ettei hoitotyö täällä ole arvostettua. Ja alipalkattuakin se on moneen yhtä vaativaan/pitkän koulutuksen vaativaan työhön verrattuna.

Jätä kommentti

*