Hallitus kaatui, mistä uusi?

Alankomaiden pääministeri Mark Rutte yllätti heinäkuun alussa: hänen neljäs hallituksensa kaatui perjantaina 7. heinäkuuta maahanmuuttokysymykseen ja maanantaina 10. heinäkuuta hän ilmoitti jättävänsä politiikan. Tämä päätös tuli kaikille yllätyksenä, sillä perjantain lehdistötilaisuudessa pääministeri sanoi, että hänellä riitti energiaa hakea vielä viidennellekin kaudelle.

Täpötäydet siirtolaiskeskukset ovat kuohuttaneet maata viime kesästä asti. Maahanmuuttopolitiikasta oli keskusteltu jo kuukausia, mutta hallituspuolueet eivät löytäneet ratkaisua ongelmaan. Heinäkuun alun keskusteluissa Rutte uhkasi kaataa hallituksen, ellei sotapakolaisten perheenjäsenten määrää rajattaisi. Koalitiopuolueet (oikeistoliberaalit VVD, vasemmistoliberaalit D66, kristillisdemokraatit CDA ja kristillinen liitto CU) eivät päässeet yksimielisyyteen vielä myöhään perjantai-iltana järjestetyssä kriisi-istunnossakaan, joten ne päättivät yhdessä, etteivät voineet enää jatkaa.

Hallitus kaatui istuttuaan 543 päivää ja ollen Rutten hallituksista lyhytikäisin. Alankomaissa on harvinaista, että hallitus kaatuu kahden vuoden sisällä: toisen maailman sodan jälkeen vain kolme hallitusta on istunut lyhemmän aikaa kuin Rutte IV.

Hallitus jatkaa nyt toimitusministeriönä. Rutten neljännen hallituksen muodostaminen kesti 299 päivää. Nyt uudet vaalit järjestetään 22.11. Olenkohan liian pessimistinen, jos arvelen, että täällä on uusi hallitus vasta ensi kesänä?

Mutta vaalikampanja näyttää jo alkaneen. Puolueet etsivät uusia johtajia, sillä Rutten lisäksi muistakin puolueista on vaalien jälkeen lähdössä useampia merkkihenkilöitä.

Sosialidemokraatit PvdA ja vihreävasemmisto GroenLinks yhdistyivät vastikään yhdeksi puolueeksi, jolla ei tietääkseni vielä ole edes virallista nimeä. Tämä uusi puolue etsii pelastusta eurokomissaari Frans Timmermansista, joka on ilmoittanut olevansa valmis vetämään puoluetta vaaleissa, samoin kuin olevansa valmis pääministeriksikin. D66:n Sigrid Kaag (puoluejohtaja, valtiovarainministeri ja varapääministeri) ilmoitti jättävänsä politiikan. CDA:n Wopke Hoekstra (ulkoministeri, varapääministeri ja puoluejohtaja) ei ole käytettävissä puolueen vaalilistalla, mutta ei sulje pois mahdollista ministerin paikkaa. Saman puolueen asuntoministeriltä, Hugo de Jongelta, on tullut sama viesti. CU:n Carola Schouten (köyhyyspolitiikka- ja eläkeministeri, varapääministeri) jättää politiikan. Ja lukuisat alahuoneen jäsenet eri puolueista ovat ilmoittaneet jättävänsä alahuoneen. Uusia lähtöilmoituksia tulee lähes joka päivä.

Syitä tähän “exodukseen” on vamaan monia. Jotkut ovat ilmoittaneet eroavansa perhesyistä, mutta muutamissa niissäkin on taustalla muuta. Mieleen on jäänyt yhden alahuoneen jäsenen lausahdus: “Nykypolitiikka on rumaa.”

Monilla poliitikoilla on turvahenkilöt paikalla yötä päivää. Ei ihme, että politiikka ei enää kiinnosta, jos sitä joutuu harjoittamaan oman ja perheenjäsenten hengen uhalla. Eikä tunnelma parlamentissakaan ole kovin houkutteleva, sillä sielläkin loukkaavat sanat kohdistuvat yhä useammin suoraan henkilöön, eikä hänen hoitamaansa asiaan.