Yhtenä aamuna minulta oli kahvi mennä väärään kurkkuun, kun luin päivälehden etusivun suuren uutisotsikon: “Opettaja ei saa enää tervehtiä luokkaa sanomalla ‘pojat ja tytöt’”. Artikkeli sai aikaan melkoisen kohun koko maassa ja lehtien yleisönosastot täyteen kirjoituksia.
En tiedä, millaista keskustelua opettajien kielenkäytöstä on käyty Suomessa, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on kirjattu lakiin jo ajat sitten. Täällä oppilaiden etujärjestö Laks (Landelijk Aktie Komitee Scholieren) julkaisi viime viikolla kielioppaan, jonka tarkoituksena on tehdä loppu ‘ei-toivottujen termien’ käytöstä oppilaitoksissa. Laks pyrkii näillä kieltä koskevilla vinkeillään estämään oppilaiden ulkopuolelle sulkemisen ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille.
Alankomaissa opettajat ovat aina tervehtineet luokkaan tullessaan oppilaita toivottamalla hyvää huomenta “pojille ja tytöille”, varmaankin korostamatta poikien ja tyttöjen välistä eroa tai sulkematta ketään tarkoituksella ulkopuolelle. Laksin mukaan ei pitäisi erotella eri sukupuolia vaan sanoa esimerkiksi “hyvää huomenta oppilaat” tai “hyvää huomenta kaikille”.
Myös termi “jäädä luokalleen” (zittenblijven) tulisi poistaa. Se pitäisi korvata termillä “tuplata”(doubleren). Laks vastustaa myös sitä, että joillekin oppilaitoksille annetaan arvosana “erinomainen” oppilaitos – silmiinpistävää, kun otetaan huomioon se, että tämä on hallituspolitiikkaa (opetusministeriön vuonna 2014 käyttöön ottama tunnustus 14 ehtoa täyttäville oppilaitoksille). Laksin mukaan toiset koulut vaikuttavat joidenkin silmissä tämän johdosta vähemmän hyviltä. Parlamentin alahuoneessa onkin jo esitetty kysymyksiä, joihin hallituksen odotetaan reagoivan lähiaikoina.
Oppilaitosten rekistereissä ei Laksin mukaan tulisi enää ilmoittaa oppilaiden sukupuolta merkinnöillä M (miespuolinen) tai V (naispuolinen) vaan merkinnällä X, tai poistaa koko merkintä.
Laksin kieliopasta ovat kritisoineet niin opettajat kuin poliitikotkin. Heidän mielestään mikään järjestö ei saa määrätä, miten opettaja puhuu luokassa. “Opettajat osaavat kyllä itse päättää, mitä sanoja käyttävät. Siihen ei tarvita kielipoliisia”. Yleisesti opetusalalla todetaan olevan suurempiakin ongelmia.
Joku opettajista oli erään lehtiartikkelin mukaan luullut Laksin opasta aprillipilaksi. Samaisessa artikkelissa todettiin Alankomaissa olevan jo yhden peruskoulun, jossa ei puhuta enää pojista ja tytöistä vaan lapsista. Siellä on myös vain yksi wc-tila kaikille oppilaille. Koulussa pohditaan myös perinteiden, kuten äitien- ja isäinpäivä, mukauttamista heijastamaan koulun ‘sukupuoliystävällistä asennetta’.
Oppilaitosten sektoriyhdistykset pitävät Laksin aloitetta tervetulleena panoksena yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa keskustelussa.
Yleisönosastoilla jotkut kirjoittajat totesivat, että etusivun artikkelin otsikko sai monet jo lukemaan artikkelin hyvin kielteisenä, vaikka itse uutinen oli myönteinen: halveksivien ja diskriminoivien termien vaihtaminen neutraalimpiin ilmaisuihin. Saman koin minäkin kahvikupin ääressä yskiessäni. Mutta totuus on kuitenkin, ettei sanoja muuttamalla ratkaista ongelmaa. Yhteiskunta ei ole tasa-arvoinen eikä se sellaiseksi koskaan tulekaan.