Muutama viikko sitten törmäsimme iltalenkillämme lammaskatraaseen. Lampaat oli aidattu rivitalojen ja pienen kanaalin väliselle viheralueelle. Samanlaisen katraan olimme nähneet viime vuonna toisella asuinalueella. Lampaat söivät innokkaasti pitkäksi kasvanutta ruohoa ja siinä samassa menivät rikkaruohot, nokkoset ja alhaalla roikkuvat puiden oksatkin.
Alankomaissa käytetään nykyään lampaita yhä enemmän viheralueiden hoidossa niin luonnonsuojelualueilla ja teiden varsilla kuin myös kylissä ja kaupungeissa. Lammaskatras laiduntaa noin 24 tuntia samalla alueella, väliaikaisen aitauksen sisällä, jonka jälkeen se siirretään seuraavalle, lähellä olevalle alueelle.
Alunperin lampaita alettiin käyttää esimerkiksi maan itäosan nummien biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Mutta tavoitteena oli myös sosiaalisen lisäarvon tuominen asukkaille. Useilla lammaskatrailla on oma Facebook-tili jopa tuhansine seuraajineen. Asukkaat haluavat usein tietää, milloin lampaat tulevat ja ilmoittavat olevansa pahoillaan, kun lammaskatras taas siirretään muualle. Tämä kaikki yhdistää alueiden asukkaita.
Lammaskatras ei ole vain kaunista katseltavaa: pienet ja helposti siirrettävät lampaat levittävät siemeniä, hedelmiä ja kasvien osia huolehtien samalla uusien kasvien leviämisestä. Tämän lisäksi lampaat pääsevät paikkoihin, joihin ruohonleikkureilla on vaikea päästä.
Suurempiakin laiduntajia täällä käytetään maisemanhoitoon: esimerkiksi Haagin lähellä olevilla dyynialueilla on ollut jo kolmenkymmenen vuoden ajan Galloway-nautoja ja Konik-hevosia, joiden uskottiin pitävän dyynien hiekka paljaana, jotta dyyneille pääsisi kehittymään luonnollisella tavalla kuoppia ja kukkuloita. Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan suurten laiduntajien käyttö ei ole tuonut odotettua tulosta – naudat ja hevoset eivät pystyneet pitämään dyynejä paljaina.
Tutkimuksen mukaan dyyneillä parhaan tuloksen toisivat kanit, jotka syövät pieniä ja runsasravinteisia taimia ja siten estävät uusien puiden ja pensaiden kasvun. Lisäksi kanien kolot ja tunnelit toimivat paremmin kuin nautojen ja hevosten hiekan tamppaaminen. Mutta kanit ovat olleet vuodesta 2020 alkaen nisäkkäiden punaisella listalla uhanalaisina eläiminä lisääntyneiden virussairauksien johdosta. Alankomaiden dyyneillä kanien määrä väheni 68 % vuodesta 1984 vuoteen 2018. Nautoja ja hevosia pidetään dyyneillä, kunnes kanipopulaatio on palautunut ennalleen.
Muilla luonnonsuojelualueilla suurten laiduntajien käyttäminen on ollut hyödyllistä ja kaikkialla on havaittu maiseman paranemista.
Talvisin syntyy kylläkin kiivasta keskustelua luonnonsuojelualueilla olevien eläinten hyvinvoinnista. Esimerkiksi vuonna 2018 eräällä alueella (56 km2), jossa laidunsi 1000 hevosta, kymmeniä nautoja ja 2500 saksanhirveä, osa eläimistä kuoli ravinnon puutteesta nälkään. Asiantuntijoiden mukaan näitä eläimiä ei saanut ruokkia, sillä luonto pitäisi huolen siitä, ettei populaatio lisääntyisi liikaa. Sosiaalisessa mediassa levisi kuvia nälkiintyneistä ja kuolleista eläimistä. Aktivistien painostuksesta eläimiä alettiin lopulta ruokkia ja eläinten määrää alueella päätettiin pienentää.
Suomessa on muutamissa kaupungeissa käytetty lampaita esimerkiksi jättipalsamin hävittämisessä. Kannatan näiden bensattomien ruohonleikkureiden käyttämistä enemmänkin tulevina kesinä. Hyväksi luonnolle, iloksi meille kaksijalkaisille!
