Onnea nuoret! Suomen perilliset

Pohdin parin lomaviikon kirjan antia. Maallikko siirtää savolaisittain vastuun mielellään lukijalle. Toivottavasti kiinnostus tiedon jatkojalostukseen herää, ajatuksiani artikkelikuvasta on enemmän jäljempänä. Silmäilemäni teokset ovat: Syntynyt digiaikaan ja Imperiumin perilliset. (syntynyt -sana on teoksen kannessa vihreällä, joten sama tässäkin)   Digiajan nuoret ikäpolvet Internet-sukupolvi,   tai digiajan nuoret herättivät Suomen perillisinä ajatuksia lomaviikolla. Pohdintojani jäljempänä mm. luettujen kirjojen ja uutistapahtumien […]

Lue lisää

opintotuen palautus – kun muutto ulkomaille

Ihmisen onnellisuushypoteesia käsittelevän kirjan mukaan Onnellisuus palaa tiettyyn perustilaan – tuo “perusonnellisuus” on geeneissä perittyä, Jonathan Haidt (2006, suomeksi 2011). Jos siis huolestumme jostain, totumme ja sopeudumme tilanteeseen – asetamme tavoitteemme ja toimintamme  uuden tilanteen mukaiseksi. Varallisuus ja tulot käyttäytyvät lähes samaan tapaan – palkankorotuksen vaikutus on lyhytkestoinen. Onnellisuuden kaava: O = S + EO + […]

Lue lisää

Pesetkö rahojasi – useinkin?

Koska pesit rahojasi viimeksi? Itselläni on jo muutamia vuosia aikaa viimeisestä rahanpesusta. Pari tapausta sattui jo markkojen aikana ja muistaakseni pyykkipäivänä tuli puhdas vitonen euroina. Vitonen taisi hieman käpristyä, mutta muuten näytti olevan entisellään. – Toisinaan joku pikkuseteli unohtuu taskuun ja pyörii pyykin mukana koneessa. … tätähän se maallikon rahanpesu on. Satunnaisesti on tullut kiillotettua […]

Lue lisää

siipiratas puroon

Tarvitaan pyöreä kapula akseliksi ja päre siipirattaan valmistamiseen. Y-muotoiset oksat asetetaan lumipenkkaan laakereiksi. … Koulupoikana veistin tällaisen laitteen keväiseen puroon. Lapioin lumet siltarummun yläjuoksulta ja pian siinä oli lampi. Tarvittiin myös pitkävartiset ja ehjät kumisaappaat. Siipiratas pyöri aikansa, jonain päivänä puro oikein kohisi sulamisvesiä – kunnes sula maa paljastui ja oikea puron uoma – oli […]

Lue lisää

Iloista naisteniltaa – keskivertonainen

Naistenpäivän teemana vuonna 2019 on sukupuolten välinen tasapaino. Artikkelikuvassani 2017 oli tuo vaakakuva, että olin hieman etuajassa etsimässä tasapainoa. Naisia on liikaa, miehiä enemmän. Tilastokeskus kertoo päivän jutussaan, että reilu puolet suomalaisista on naisia; noin 2,8 miljoonaa (50,7 %). Linkki postaukseen on lopussa, mutta yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria. Mielenkiintoisinta ehkä […]

Lue lisää

kunniaa – roomalainen poistuu

Gladiaattori-elokuva päättyy kun orjaksi kaapattu Rooman kenraali taistelee Rooman keisarin kanssa – keisari saa surmansa – voittajasta tuli keisari – hänkin menehtyy haavoihinsa. Kuolleen keisarin sisarpuoliso (gladiaattoriin ihastunut)  kysyy, että löytyykö roomalaisilta kunniaa kantaa sankari pois (tai vastaavaa). Erään romaanin lopussa kertoja kuuluttaa, kunniaa – roomalainen poistuu, kun sotasankari nousee laivaan satamakaupungissa. Tarinat palautuivat mieleeni, kun lueskelin lehdistä uutisia ulkoministeri […]

Lue lisää

vanhuksille sumppia – taitettu indeksi

Sumppi on vanhasta kahvista (siis jo keitetystä kahvista) uudelleen lämmitetty juoma. Siitä hieman tuonnempana lisää. Marttojen sivulta poimin , että vuonna 1931 Paulig alkoi myydä valmiiksi  jauhettua kahvia, ja jutustelua sumpista ja korvikkeesta sekä kannustusta omatarveviljelyyn sekä kotileipomiseen itsenäisyytemme eri vuosikymmenillä. Erityisesti sotavuosina jouduttiin tukeutumaan kahvin korvikkeeseen ja suoranaiseen vastikkeeseen, missä ei ollut kahvia lainkaan. […]

Lue lisää

Lento Lämpimään Kalevalaan

Mistä suomalaiset tulivat ankeaan Pohjolaan? Mikä oli lähtöpaikan kulttuuri? Soutivat varmaankin pitkin muinaisia jokia Etelästä Pohjoiseen – samoilivat aroilla?   Tutkijat ovat selvitelleet niin perimätieoja kuin perimäämme – mitä rotua olemme – tai mitä kieltä puhuimme kauan sitten. Maailmassa vallitsi ilmeisesti yhtenäiskulttuuri, minkä rippeitä suomalaisuus kenties on. Sauna säilyi Suomessa kun kuppatauti sulki kylpylät muualla […]

Lue lisää

Kevätkuu – pääsiäisruohoa

Allakan maaliskuu on ansaitusti vuoden kevätkuu. Nykyisin näkee enää harvoin, että tallin takana hevosenlantakasa höyryää pakkasella. Palaessaan lanta tuottaa lämpöä. Hevosen lantaa käytettiin aikoinaan pehkuihin ja lehtiin sekoitettuna kasvilavojen alla lämmön lähteenä. Voi näin tehdä nykyisinkin, ainakin jos on hyvissä väleissä hevostallin omistajan kanssa.   Kasvilava kotona Ilmeisesti kasvilavojen lämmittämiseen voisi rakentaa Kuopion torin ja […]

Lue lisää

osaatko ennustaa kevään?

Leuto sää on tärkeä kevään merkki. Purot solisevat. Aurinko lämmittää pysyvästi. Ensimmäinen suojakeli uudenvuoden jälkeen määrittää ohran kypsymisen jne.   Mitä kaikkia sääsanontoja tunnet? Eräs naapurini tiesi lapsuudessani kertoa, että JOS maaliskuussa oli voimakas kevätmyräkkä – Tapion riihenpuinti – tuuli riipi metsän puista kaiken irrallisen – ripotteli pärtöä hangelle – tuli pitkä ja kylmä kevät. Tällainen […]

Lue lisää

oletko nähnyt liito-oravan?

Ken muistaa, että Kansallis-Osake-Pankki (KOP) oli ottanut oravan pankin tunnukseksi. Pankin toiminta päättyi suurena lamavuonna 1990-luvulla. Oravalla on taipumus säästää ja piilottaa ruokaansa pahan päivän varalle. Tiedetään myös, että aikoinaan raha tarkoitti juuri oravan nahkaa, joita parhaina aikoina on pyydetty Suomessa miljoonia vuosittain. Se oli parhaita vientituotteitamme tervan ohella menneinä aikoina.   Muistan elävästi kun […]

Lue lisää

Rauhallista kehitystä – Suomi – vanhukset hiipuvat

Hei jälleen! Talous kasvaa ja suomalaiset voivat hyvin – omalla tavallamme. Tuo talouskasvu on sinänsä erikoinen, samoin kuin syntyvyys. Sotien jälkeen oli rästiin jääneitä lapsentekotilaisuuksia, joten kehittyi nk. suuri ikäluokka.  He loivat taloutemme ja hyvinvointivaltion. Talouskin on vakautunut syntyvyyden tapaan. Väkeä kuitenkin riittää.  Eräs mielipide arvioi aikaa ja säästöjä sen jälkeen kun aika on jättänyt […]

Lue lisää

voiko kansakunnan pelastaa – itseltään?

Ruotsi opettelee suomalaisen monipuoluepolitiikan ja monipuolueisen hallituspolitiikan alkeita vasta nyt. En lähemmin muista, olisiko heillä ollut ns. blokkirajat ylittäviä hallituksia aiemmin. Britanneilla ja Yhdysvalloilla on pitkälti samat ongelmat kuin Ruotsilla kaksipuoluejärjestelmässään – vastakkainasettelu ja se, että toisen blokin hallitessa toinen on vastaan. Eli kummatkin ajavat tavallaan samaa asiaa mutta sen eri                           puolilta? Periaatteessa heistä toinen […]

Lue lisää

Hoivapalvelut osuustoimintana? bonuksilla

Entäpä JOS perustaisimme osuuskunnan vanhusten hoivapalvelujen tuotantoon. Eräät osuuskaupat ja OP ovat jo ryhtyneet terveyspalvelujen tuottajiksi lyhyen nettiselailun ja muistiin tallentuneitten uutisten kertomana. Toimintaa voisimme kehittää esimerkiksi siten, että siirtäisimme osuuskaupan ja osuuspankin bonukset vuosien varrella säästöön tulevia vanhuutemme hoivapalveluitamme varten. Miltä kuulostaa? Uskoakseni osuustoiminnallinen – meidän itsemme omistama – terveys- ja vanhuspalvelu toimisivat hyvin. Ideana […]

Lue lisää

Lapsen hoito geeneissä, vanhuksen ei

Meillä on nuorena velvollisuus laittaa sivuun rahaa vanhuuden varalle ja tehdä lapset. Eläke on juuri tätä sivuun laitettua palkkaa, siis säästöä. Vanhuus ja eläke jäävät usein vähälle huomiolle nuorena, eläke on kaakana. Varastoimme kyllä ruokaa talven ja pahanpäivän varalle, ja muutoinkin, mutta yleensä vain lähivuosille. Elinkeinot ja viljely sekä työ ovat toisaalta pysyviä, jatkumo, mutta suhdanneriippuvaisia.   Lapsen kasvatus […]

Lue lisää

Helmikuu – paljon lunta ja myyrätuhoja

Kotipuutarhuri ahkeroi talvellakin. Puutarhassa  on mukavaa tekemistä talvellakin. Hän nauttii kesän antimista lähiruokana varsin pitkään, ja hän valmistautuu kesään. Suomalaiset omenat loppuivat kaupan hyllyltä joulun tietämissä, tai ainakin myynti paikkapaikoin. Mutta kotivarastossa omenia tarkkaillaan jatkuvasti. Pilkulliset omenat poistetaan heti ja säännöllisesti. Kypsyneimmät lajit hyödynnetään ensin. Lähiruoan hyödyntäjälle, jolle ulkomaiset omenat eivät kelpaa, alkoi siis pitkä odotus, […]

Lue lisää

väkevin runoilija Suomessa

Runebergin päivänä johtuivat ajatukset suomalaisuuden kehitysvaiheisiin. Suomenkieli on luettavaa jo vuodelta 1914 olevassa painoksessa Historian Oppikirja kansakouluja varten, Mikael Soininen – Alpo Noponen, kustantajinaan ja Kustannusosakeyhtiö Otava ja Kansanopettajain Osakeyhtiö ”Walistus”. Sen sijaan vuodelta 1881 oleva Yrjö Koskisen Suomen kansan historia on ladottu fraktuuralla, joten sen lukeminen on jo työläämpää. Fraktuura yleistyi Suomessa luterilaisuuden myötä […]

Lue lisää

Totta se on

Pari asiaa, joista alkuun tietenkin vanhusten hoivasta sananen. Postasin aiemmin keskittymisestä, ja käytin jopa otsikkona: Vanhukset ja työttömät keskitysleiriin, Vanhukset ja sairaat koottaisiin yhteen paikkaan, mikä saattaa ollakin edessä. linkki lopussa; Silmäilin äskettäin sitä, miksi Yhteisvastuukeräystä järjestetään vuodesta toiseen, vaikka kirkkokuntamalli ja yhteiskunta ovat olleet voimissaan jo 2000 vuotta. Kun Raamatussa jossakin yhteydessä mainitaan, että […]

Lue lisää

lapsen ja .. vanhuksen Koti

Kuinka tässä näin kävi? Kukin määrittelee kodin omalla tavallaan. Niitä on rikkaita ja köyhiä. Ajatuksellisesti kaikki ovat koteja. Vanhoille luetellaan Vanhainkoti, Hoivakoti, Palvelulaitos, oma Koti, Palvelukoti, Kunnalliskoti, Vaivaistalo, Kroonikko-osasto jne. Hoitopalveluita on tarjolla erilainen määrä. Tavoitteena on luoda kodinomaiset olosuhteet. Laitosmuoto on laitos, liukuhihna, mutta näinhän se on – asiakkaita tulee ja aikanaan he poistuvat. Mitoitus on mielialakysymys, […]

Lue lisää

Kaasuauto sopii Suomeen

Yllättävää, että kasvihuonepäästöt kasvavat kun bio-polttoainetta lisätään tavallisen polttoaineen sekaan. Päivän lehden mielipidesivulla kerrotaan näin Matti Jantusen kirjoituksessa. Oleellista on käsittääkseni se, miten ja missä tuo bio-raaka-aine kasvaa (sille raivataan uutta peltoa ruokapeltojen lisäksi?). Uskottavahan se on, tai otettava varauma, kun Jantunen on tehnyt päivätyönsä alan professorina.   Äskettäin pohdin, että sähköauto yleistyy, mutta naapurin […]

Lue lisää

Etelän muotia – pakkasella

Äskettäin julkisuudessa oli jokin liike tai ryhmä, jonka kannattajat pohtivat kestävää vaatetusta – siis pitkäikäistä. He olivat turhautuneet jo pitkään vallinneeseen muodin kausien vaihteluun, tai vastaavaan, ja eritoten halpatuotantoon (jos ymmärsin uutispätkän oikein). Meillä on syys-, talvi, kevät- ja kesämuoti. Ehkäpä vielä enemmänkin tai vuosi pienempiin osiin pilkottuna.   Toisaalta , meillä on työvaatteina haalarit, […]

Lue lisää