burka on hyvä korona-aikaan?

Hengityssuojaimia esitetään otettavaksi käyttöön esimerkiksi New Yorkissa. Moni on jo sitä käyttänytkin koronan aikana. Sen tehosta ollaan näköjään kahta mieltä; että ei ole aivan tiivis, mutta lienee tyhjää parempi? kalliitakin ovat? varastot on myyty loppuun? Suojaimia on periaatteessa kahta tarkoitusta varten: työntekijää suojataan työltä; kylmä, lämpö, höyryt, pöly, sähkö, kemikaalit, ym. työtä suojataan työntekijältä; lika, hengitys, […]

Lue lisää

mitä kylvän kasvimaahan? anna hyvä neuvo

Nyt se on puutarhan perustamisen aika. Miten se tehdään? Voisinko kasvattaa syötävää patiolla? parvekkeella? tai pihan nurmikolla? entäpä jos vuokraisi palstan? Asiantuntijoita ja oppaita on varmasti runsaasti. Tarvikkeitakin tulisi olla, ja suunnitelma kasveista. Mikä on ruokaisaa ja helposti hyödynnettävää, ja mitä voisi säilöä tai pakastaa talven varalle – millainen kasviruukku toimisi ikkunalaudalla? entäpä lasitetulla parvekkeella? […]

Lue lisää

hyvässä seurassa kotona

Miltä peilistä katsova tyyppi aamuisin vaikuttaa? Tunnemmeko olevamme hyvässä seurassa kotona? karanteenissa, etätöissä, muuten vain yksin ollessamme? Aiheesta on lukuisia aforismeja ja hyllymäärin kirjallisuutta – miten on? Ehkäpä tätä ei monikaan suoraan ole pohtinut, ehkä kylään tai kavereiden luo piipahtaessaan se on syy lähtöön. Töihin ja kouluun sekä joskus harrastuksiinkin mennään vaatimusten vuoksi, mutta kotiin palataan […]

Lue lisää

naisten työprikaatit maatöihin

Maaseudun elinkeinot ounastelevat tänä vuonna työvoimapulaa marjatiloilla. Tai oikeammin: haikailevat halvan ulkomaisen vierastyövoiman perään, jos uutisoinnin perusteella voi näin päätellä. Työttömien tai lomautettujen hyödyntämiseen kukaan ei ole haastatteluissaan tietääkseni viitannut? Selkeä ratkaisu, kun työvelvollisuus on nyt aktivoitu terveydenhuollon henkilöstön osalta, on perustaa Suomeen “työprikaateja” tukemaan maalaistyötä – ruokahuoltoa. Sotien aikana naiset vastasivat pääasiassa kotirintaman töistä. […]

Lue lisää

kukkurallaan $ ja ruokaa

Turvallisuuden rakentaminen kestää kauan. Alkuaan taantuma ja lama taisi olla nimeltään paniikki, kunnes keksittiin hieman loiventavia ja miedompia ilmaisuja. Mikä lienee nykyisin viimeisin määritelmä. Entäpä ostoryntäys ja hamstraaminen? Että riittääkö minulle? Muistamme joulunajan elokuvan Ihmeellinen on elämä. Siinä päähenkilö pelastaa köyhille asuntolainoja välittävän pankin. Hän maksoi omista rahoistaan tileiltä nostamaan rynnänneille rahat. Hän joutui luopumaan häämatkastaan ja […]

Lue lisää

Menestyykö rotta ihmistä paremmin?

Käärmeen etsintäjuttu kaupungissa johdatti pohtimaan lemmikkien tarpeellisuutta, jopa vaarallisuutta (heinäkuu 2018). Pitäisikö vaaralliset tai tarpeettomat lemmikkilajikkeet hävittää?   Rotta on levittäytynyt kaikkialle, jopa paikkoihin missä ei oikeastaan voi asua – ei ole mukavuuksiakaan. Rotilla on jopa kesämökkejä joista mukavuudet puuttuvat. Alkeellista mutta mieltä rauhoittavaa. Ihmiset ovat levittäytyneet samoin, rottien levinneisyyden mukaan. Rotat ovat valloittamassa myös avaruuden. Uudet mantereet […]

Lue lisää

kaikki kallistuu

Sairastumiset ja töistä poissaolot lisääntyvät maailmalla, ja Suomessa. Pitkään jatkuessaan yksilön tulot vähenevät ja menot kasvavat (ainakin suhteellisesti). Kun markkinoita elvytetään, korvataan yrittäjän tuloja ja palkansaajan palkkaa, periaatteessa hintojen tulisi nousta kun rahan määrä markkinoilla kasvaa ja samalla tuotanto pienenee. (Teemakuvassani hinnat hypähtävät alimmalta käyrältä ylimmälle. Kun työttömyys kasvoi entisaikaan, inflaatio pieneni (alimmalla käyrällä siirryttiin oikealle). Jossakin vaiheessa […]

Lue lisää

“sauna, viina ja terva”

Sananlaskuihin luettavan suomalaisen sanonnan mukaan “Jos sauna, viina ja terva eivät auta, tauti on kuolemaksi“. Perinnesivuilta saattaisi löytyä tietoa siitä, miten näitä “rohtoja” on aikanaan nautittu, tai että onko niitä oikeasti nautittu. Saunan terveysvaikutuksista on ajoittain uutta tietoa liikkeellä. Toisinaan se on maallikon tulkinnan mukaan hyväksi, kuten meillä yleinen kahvi tai ruisleipä, toisinaan taidetaan löytää myös […]

Lue lisää

tasa-arvohömppää? mielikuvittelua

Kirjoitus- ja lukutaito levisivät Savoonkin 1800-luvulla. Kansaa ryhdyttiin valistamaan tositoimin vasta kansakoulussa. Lukkarin koulut alkoivat huomattavasti aiemmin. – Koulu oli avoin alusta alkaen sekä tytöille että pojille. Alkuun koulu oli vapaaehtoinen. Muistan juttuja, että silloisista suurperheistä saatettiin panna koulun penkille kovapäisimmät, että oppivat lukemaan. Yleensä kouluutielle laitettiin kaiketi aina lahjakkaimmat, etteikö varakkaimpien jälkeläiset. Tavallinen kansa […]

Lue lisää

Ilmastonmuutos taittuu koronan myötä

Jokaisella huonolla asialla sanotaan olevan myös hyvä puoli, tai ainakin siitä koituvan hitusen hyvääkin. Saattaa olla liikaa yleistetty, mutta ilmeisesti koronaviruksen leviämisen eräs hyvä asia on se, että tehtaitten ollessa kiinni, ne kuormittavat ympäristöä vähän, jos lainkaan seisokkiaikana. Uskoakseni Kiinassa ilmanlaatu on ollut koronavirusepidemian aikana parempi – etteikö uutisissa näin kerrottukin. Sama kaiketi kertautuu maailmalla […]

Lue lisää

talvisotaa 11.3.1940 tienoilla

Viipurin suunnalla suomalaisjoukot pystyivät torjumaan suurin tappioin vihollisen 11.3. alkaneen hyökkäyksen, mutta vetäytyivät 12.3. Kannaksen Armeijan komentaja Erik Heinrichsin luvalla tukilinjalle. Uusi pääpuolustusasema oli edelleen joukkojen hallussa kun talvisota päättyi. Kollaan suunnalla maaliskuussa oli kuusi vihollisdivisioonaa.  Hyökkäys alkoi 2.3. ja taistelut jatkuivat sodan loppuun saakka. Petsamossa suomalaisjoukot olivat vetäytyneet 27.2. Nautsiin, kunnes 7.3. neuvostojoukot hyökkäsivät uudelleen ja osasto Pennanen vetäytyi Kohisevan tasalle. Kainuun seudulla käytiin […]

Lue lisää

naisia on puolustettava

Kansainvälinen naistenpäivä on 8.3. vuonna 2020 sunnuntai, ja varmasti leppoisa lepopäivä. Jokainen nainen huomioidaan päivän aikana. Naistenpäivänä on tarkoitus juhlistaa naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, mutta samalla myös nostaa esiin asianyhteyksiä, joissa edistystä edelleen tarvitaan. (juhlapyhät.fi) Sosialistisissa maissa naistenpäivä on ollut Wikipedian mukaan vapaapäivä. Vastaava ”miestenpäivän” juhla järjestettiin Puna-armeijan päivänä 23. helmikuuta. (en muista […]

Lue lisää

kiinailmiö potkii – taantuma

Moni muistaa ajan, jolloin suomalaiset yritykset siirsivät hanakasti tuotantoaan Kiinaan tai muihin ns. halpatuotannon maihin. Suomi menetti paljon työpaikkoja ja tänään koronaviruksen aikaan toimitukset Kiinasta takkuavat. Tavoiteltiin voittoja, kaiketi säästöjäkin, kun hinnat odotetusti pysyisivät korkeina mutta tuotantokustannukset halpatyövoiman maissa olisivat maailmalla alaiset. Lieneekö näin käynyt? Jopa tasavallan presidentti Halonen moitiskeli aikoinaan yrittäjiä tästä kiina-ilmiöksi nimitetystä […]

Lue lisää

Pakistan muslimeille, Intia hinduille

Pakistan اسلامی جمہوریۂ پاکستان nimi kehittyi brittien siirtomaavallan aikana 1930-luvulla.  भारत गणराज्य Intia on puheissa maailman suurin demokratia, ja demokratia myös perustuslain mukaan, sekä itsenäinen, sosialistinen ja sekulaarinen tasavalta. (sekulaarinen tarkoittaa uskonnoista erillään oloa) 1947 kahnausten vuoksi Intia jaettiin itsenäistyessään pelkästään muslimeille tarkoitettuun valtioon ja perus-intialaisille tarkoitettuun valtioon. Tällä kaiketi pyrittiin ratkaisemaan ongelmat, kun maassa syntyi […]

Lue lisää

autatko vesipulassa? kehitysmaita

Maailmalta kantautuu uutisia, joissa moni maa kärsii kuivuudesta – eräät ennen näkemättömästä. Moni osaa arvioida syyn kuivuuteen. Luonto on saastunut ja vesi pilaantunut, metsiä on kaadettu liikaa, ilmasto lämpenee, vettä on käytetty liikaa jne. Vesipula on todellinen. Sateisina vuosina vesi ei Suomessa imeydy maahan. Esimerkiksi tänä talvena. Herää ajatus että öljyn kulutuksen hiipuessa voitaisiin tankkereita käyttää […]

Lue lisää

eliitin some-puheet

Tavallinen väki kansasta on aina puhunut arkisesti, tavallisemmin kuin oppineisto tai eliitti. Sanoisinko rahvaan kielellä, ja murteilla. Ilmaisut voivat sinänsä olla tällä puhutulla yleiskielellä jopa eliitin kieltä värikkäämpiä, mutta yleensä aina kansanomaisia. Ilmaisuvoimasta ja arkikielen yleisyydestä ei liene epäilyksiä. Kansa on ilmaissut itseään perinteisen suoraviivaisesti, mitä nyt kaskuin, vitsein ja kiertoilmaisuin höystettynä. Some-viestien aikakaudella arkikielen […]

Lue lisää

rahvaan some-puheet

Tavallinen väki kansasta on aina puhunut arkisesti, tavallisemmin kuin oppineisto tai eliitti. Sanoisinko rahvaan kielellä, ja murteilla. Ilmaisut voivat sinänsä olla tällä puhutulla yleiskielellä jopa eliitin kieltä värikkäämpiä, mutta yleensä aina kansanomaisia. Ilmaisuvoimasta ja arkikielen yleisyydestä ei liene epäilyksiä. Kansa on ilmaissut itseään perinteisen suoraviivaisesti, mitä nyt kaskuin, vitsein ja kiertoilmaisuin höystettynä. Some-viestien aikakaudella arkikielen […]

Lue lisää

Kuopion Torille loimulyhdyt

Kuopiossa oli yksi katuvalo, joka sammui aina kulkiessani sen ohi. Olisiko ollut iltakymmenen pintaan – lyhty saattaa olla paikallaan vieläkin? Iltalenkkini kulkee nykyisin eri paikasta, joten 80-luvun muistelu on virkistämättä. Missä tuo valaisin on? ollut? muistatko? Mutta että Kuopion Torin valaistuksesta piti sanoa sananen; Ohikulkija on havainnut Kuopion kaupungintalon pääoven pielessä komeat lyhdyt. Niissä on maallikkokielellä […]

Lue lisää

ystäviä ennen sotaa

Onko Suomella nykyisin ystäviä maailmalla? jos vaikka nato hyökkäisi, tai joku naapurimaa, Ruotsi, Viro taikka Venäjä? Suomi sai laajasti myötätuntoa maailmalta talvisodan päivinä. Uruguain kaukainen tuki oli esillä uutisissa. Muutoinkin erityisesti Etelä-Amerikan valtiot ja Ranska tuomitsivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vihamielisenä. Kansainyhteisö teki päätöslauselman. Neuvosto-Venäjä hyväksyi Talvisota-nimen vasta uudistusten aikana, Corbatsovin päivinä; nimi tuli muotiin ”zimnjaja voina,  Зимняя война”. Turvallisuutta […]

Lue lisää

naapurissa vihreämpää – syntyvyyden finpulpit

Syntyvyys ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat Suomessa laskeneet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.  (Savon sanomat 4.2.2020) Millaisia eroja Pohjoismaiden kesken sitten on? Suomi on jollakin mittarilla maista onnellisin, joten  poimin netistä muutamia seikkoja pintapuolisesti. Niin, kun muistaa, että maailmassa väestökasvu on räjähdysmäisesti kasvanut, finpulpit syntyvyydessä on oikeastaan vain hyvä asia. Suomi on muiden edellä tässäkin? […]

Lue lisää

7 kiveä

Suomessa on painettu kirjoja jo 1640-luvulta alkaen. Suomi nousi kirjallisuuden valtakieleksi vasta Aleksis Kiven aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tähän vaikutti kaiketi eniten 1800-luvun tärkein suomalaisajattelija J. V. Snellman, jonka kotimuseo on Kuopiossa. Vuonna 1863 keisari antoi kielimanifestin, joka oli alkusysäys suomen kielen virallistamiseen. Seitsemän veljestä on 150 vuotias. Karl Jacob Gummeruksen Ylhäiset ja alhaiset alkoi ilmestyä […]

Lue lisää