Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset

Kesä alkaa kun tuomi kukkii. Näin se on. Ilmassa on lämpöä ja valoa. Luonto herää. Pieni kesä puhkeaa loistoonsa ja kestää juhannukseen. On kasvun aika. Puutarhausta pohtiessani, lainasin 1912 vuonna kirjoitetun ohjeen, että keväällä kylvöaikaan päivä vastaa syksyn viikkoa. Päivää aiempi kylvö kypsyttää sadon viikkoa varhaisemmin. Tuomen kukinnasta muistuu mieleen joka kevät hetkeksi lapsuudessani radiosta kuultu laulu, […]

Lue lisää

vapauden voitto – itsenäinen Suomi

Kuopiossa lakkiaispäivän perinne viedä ylioppilasruusu(ja) Sankaripuiston Haavoittunut sotilas -muistomerkille on hiipunut. Muistan vielä ajan kun muistomerkin ympäristö suorastaan tulvi ruusuja, maljakoissa oli runsaasti kukkia. Takavuosina ei ole ollut yhtäkään, viime keväänä taisi sentään olla olla pari yksittäistä ruusua. No, lakkiaiskukat ovat kalliita uhrata, ja kun harvoin kukkia saa, niistä tahtoo varmasti huolehtia. Artikkelikuvani on napattu […]

Lue lisää

Paljonko metsä kasvaa? 1,7 x – vai miten? uusi laskelma toukokuussa 2019

Tavoitetila oli talven keskusteluissa monella että vuotuinen metsän kasvu olisi 110 ja jopa 150 miljoonaa kuutiometriä. Maallikkona arssinoin kasvulukemia ja ajatuksia äskettäin. Toiveissa lienee virhe YLEn uutisen mukaan. Jäädään odottamaan: Mikä on oikea luku JA/TAI uusien metsätehtaiden haave – tai uskomus. – Politikoilla ja investoijilla on pulma: Luonnonvarakeskus LUKE on ilmoittanut, että laskelmat ovat 50 % liian […]

Lue lisää

malttia vaurastua – pysyykö raha Suomessa?

Kukapa arvaisi kaiken sen, mitä puusta voi saada aikaan? Tieto kasvaa kaiken aikaa, kuten esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston prof. Lappalaisen esityksestä voi havaita. Lehdet pohtivat asiaa jo runsaasti, kuten Savon Sanomistakin on jo voinut lukea, vaikkapa Finpulp-uutisoinnista. Suomella on valtava resurssi, jota voidaan hyödyntää öljytuotteiden ja kaivannaisten korvaamisessa, sanoo tohtori Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta. Vihreästä kullasta oli […]

Lue lisää

Suomen puujalka lahoaa

Puuta tarvitaan teollisuudessamme. Omistaja tarvitsee rahaa. Missäpä sitten hyvä raja tai sopiva puun hyödyntämismäärä? Miten ojitus vaikuttaa? Sotien jälkeen metsävarojen hyödyntäminen kehittyi ja kehittyy edelleen. Yleinen oikeus metsänomistajalla on saada metsistään tuottoa. Se on omaisuuden suojaa lainsäädännössä mutta myös luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelua – mikä jossakin määrin ajaa omistusoikeuden edelle – täällä on voitava […]

Lue lisää

V, mystiikkaa ja revontulia – murha

Jossain Kuopiossa Hyvä serkkuni Tilda! Moskova Olen odotellut käyntiäsi. Kerron kohta montako prikaatia on saatu jo järjestettyä. Pioneeriryhmiäkin on lasten osalta koottu. Ovat päiväkerhoja. Heistä kasvaa kunnollisia taistelijoita aikanaan. Lehdistä olen seuraillut maailman menoa. Piipahdan toisinaan ulkonakin. Karkasin suoraan sanoen hoitokodistani. Tulivat sota-aikojen keskitysleirit mieleeni, kun olin niissä vartijana. Olen jälleen kotosalla ja keitän puurot […]

Lue lisää

IV, Piippolan vaarin robotti

Nykyaika, jossain Kuopiossa Vaarin keinutuoli pysähtyy äkkiä. Kamarin puhelin soi. Tätä soittoa on odotettu jo vuosia. Puhelimen kilinä on silti tuttu. Lapset soittavat harvoin, ja silloinkin kapulaan. Ikätoverit enää harvoin, soittelevat jo harppuja. Heistä on Väinöä ja Miinaa paitsi aika jättänyt. 100 vuotta Aikoinaan se soi tiuhaan. Ameriikan puheluja, vaikka tuosta nurkiltahan ne taisivat soitella. Ohjeita ja kuulumisia vaihdettiin. Oli […]

Lue lisää

III, Kokot palavat – kirveellä töitä

Suomalaisten alkukodissa Hautausroviot palavat heimomme rajakylien liepeillä jatkuvasti. Aivan auringon valon puolelta nauhana pimeyden puolelle saakka, niin kauas kuin silmä kantaa. Tunkeutujia on ollut tämän kesän aikana entistä aikaa enemmän. Sotaa on käytävä rajoilla jatkuvasti. Linnavuoret ja merkkitulet on otettu pysyvään käyttöön. Väinön ja Kalevin suvut kantavat vastuun suurimpana. Käytämme puolustuksessa lisäapuna mammutteja. Ne tallaavat […]

Lue lisää

1912 – Toukokuu

Ounastelin aiemmin alkukeväällä, että tänä vuonna 2019 olisi pitkä ja kylmä kevät. Toukokuun postaus viivästyikin, kun huhtikuu vain jatkuu ja jatkuu. Teemakuva on kuitenkin jo toukokuun alkupäiviltä ja lehti on varsin kookas lumista taustaa vasten.   Kotipuutarhan Työkalenteri vuodelta 1912, Ossian Lundén (Otava) kertoo Toukokuun kohdalla luvussa Keittiökasvitarha, että “Kevät on lyhyt täällä kaukana pohjolassamme. Puutarhaviljelijän […]

Lue lisää

2.) Suomi – mammutin voimat

./.. Prologi 2 Suomalaiset ovat vanha ja ylevän ylivertainen suurkansa, elämän suola, suorastaan elämän lähde. Suomalaisten juuret ovat syvällä ihmisten kulttuurin kehdossa. Suomalaiset vaelsivat ammoin nykyisen Intian kautta Indonesiaan ja sieltä Egyptiin, missä he perustajina synnyttivät maan muinaisen kulttuurin. Tiedepalstojen todistelemana mukaan on selkeitä kielellisiä yhtäläisyyksiä; esimerkiksi pyramidi tulee sanasta pyhät raamit, labyrintti sanasta läpiriento, […]

Lue lisää

1.) valtapeliä alku-Suomessa

“Nämä suomalaiset: mitä he ovat aikaansaaneet? Asuivat aikoinaan puolta Venäjää. Mutta viitsivätkö he perustaa valtakuntaa? Eivät! Lähtivät ensimmäisen häiriön tullessa matkalle, purjehtivat Suomenlahden yli Suomeen, etsivät kauniin koivikon ja rakensivat sinne saunan.” J. K. Paasikivi Suomalaisten muinaisilla kotikonnuilla Kylään saapui pitkään matkalla ollut kauppamies Aapo kiireisen oloisena. Hän kiiruhti heti käräjäkivillä olevien vanhojen luo. Hän […]

Lue lisää

keksi ympäristöteko

Muistamme että Kiinalle luvattiin (Pariisin) ympäristökokouksessa 100 miljardia päästöjen ja saastuttamisen vähentämiseen. Suomessakin puhuttiin presidentti Halosen aikaan Kiina-ilmiöstä, kun tuotantoa siirrettiin Kiinaan. Nyt on maksun aika! tai Kiina-ilmiön jälkilaskun? Lieneekö raha jo maksettu ja hankkeisiin Kiinassa ryhdytty? Pitänee tarkistaa. Mutta, Yhdysvallat ei muistaakseni osallistunut tähän rahoitukseen – lieneekö jäänyt ulos koko ilmastosopimuksesta ja hankkeesta? Kiina ja […]

Lue lisää

saatko taskurahaa?

Viikkoraha tai taskuraha on vakiintunut nuorisolle viime vuosikymmeninä. Paljonko se on, on perhekohtainen. Presidentti Niinistön taskuraha sai aikaan runsaan huomioinnin. Mukavaa että rouva oli laittanut miehelleen taskurahaa. Kannustan rouvia korottamaan miestensä taskurahaa, jotta ukolla olisi mahdollisuus ostaa vaikkapa päiväkahvit ja ehkä jotain syötävääkin. Eräätkin tuttavani laittavat kahvipullan puoliksi. Ehdotan rouvalle tätä korotusta usein – että ukko saisi sentään […]

Lue lisää

Aseita muukalaisille?

Onnittelut poliisikunnalle luottamuksesta! Kerrottiin äskettäin pääutisissa. toinen ja kolmas sija on jo unohtunut …   Miten suomalainen pienehkö poliisikunta tulisi järjestää vastaamaan kansakunnan koostumusta? Lieneekö seikassa jokin haaste tai ongelma kun poliisijohto on useamminkin toivonut koulutukseen hakeutuvan maahanmuuttotaustaisia(kin). Lapsuudessani Suomessa asui suomalaisia; kakketi väki ryhmiteltiin jo silloin kantasuomalaisiin, kantaruotsalaisiin, saamelaisiin ja (ehkä eniten meistä ulkomaalaisina […]

Lue lisää

Aika tappaa

Demokratia on hyvä kun valta ei ole kansalla. Vai mitä sanot siitä, että kun kansa tahtoi vallan itselleen, heitä vainottiin. Ympäristöystävällinen yksinkertainen elämä palaa, vaikka kansan yhteiselon kommunismi sai vastaansa paavista lukien kaikki porvarilliset, kapitalistiset tahot. Niin kävi. Heitä tapettiinkin. Suomessa Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa kommunismi jopa kiellettiin. Työväen kommunisteja kuitenkin tarvittiin ja suvaittiin yhteisessä […]

Lue lisää

mahlaa ja kevätsiivousta

Kesä tulee, mutta keväälle saa jättää jäähyväiset haikein mielin. Vaalikahveista, makkaroista ja keitoista saamme kuitenkin nauttia vielä tovin. Ehkäpä tarjonta on hieman niukempaa kun ehdokkaita on huomattavasti vähemmän kuin eduskuntavaaleissa ja vaalipiirinä koko Suomi. Pian on aika suunnitella myös kesän 2019 jännityssarja. Muistathan seikkailua Kiinan merellä ja Kuolema keskuspankissa -teemat. Mitäpä mietit kesän 2019 odotuksista? […]

Lue lisää

perunat itämään

Kevään askareisiin kuuluu oleellisesti siemenperunoiden idättäminen. Peruna kasvaa nopeammin kun se ensin idätetään. Parasta on idättää valoisassa. Iduista tulee vahvoja ja vihreitä. Pimeässä ne jäävät valkoisiksi ja heikoiksi. Peruna itää jo jääkaapissa keväällä. Itäessään peruna kehittää tuholaisia vastaan suoja-aineita, jotka ovat ihmiselle myrkkyä, joten niitä ei tule syödä. Lue tarkemmin linkkien takana olevista jutuista.  Mikä […]

Lue lisää

Missä marssitaan vappuna? missäänkö?

Suomi on kesyyntynyt – mikään puolue ei enää aja vallankumousta. Vappuinakaan ei edes marssita – punaliput pitäisi kaivaa esiin edes kerran vuodessa … komea rivi torin katokseen. Olisiko kenelläkään kiinnostusta järjestää edes näyttely? Punaliput ovat ilmeisesti naftaliinissa isovanhempien ullakolla? Punaista kangastakaan ei kaupoissa taida olla myytävänä, että jotta voisi ommella lippuja? Onkohan kangaskauppojakaan kuten ennen, […]

Lue lisää

SAVON SANOMAT voitti vaalit

Mielestäni SAVON SANOMISSA vaalitulokset olivat paremmin kuin mihin HELSINGIN SANOMAT monilla sivuillaan ylsi 15.4.2019; Ilmeisesti Helsingin Sanomat toimitettiin painoon jo alkuillan tulosten aikaan. Analyysini on tietenkin maallikon, mutta, mutta, Onnitteluni silti. Kirjoituksessani 20.1.2017 onnittelin ja lainasin Savon Sanomia uutisvoittajana; Päivälehdessä 20.1.2017: “STT-Lehtikuva lainasi Savon Sanomien uutisia viime vuonna 127 kertaa. Luku on paras, johon Savon Sanomat […]

Lue lisää

Uskallanko äänestää? Kiitos ehdokkaille – kyyllä!

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on! 1899 Lucina Hagman (nyk. Marttaliiton perustaja) Sopeutumattomat vastaavat edistyksestä tieteessä ja politiikassa. Kirjoitin lausahduksen muistiin television ohjelmasta, samoin kuin ohjelmaselosteesta marttojen perustajan ajatuksen, mutta esittäjä jäi epäselvän merkinnän varaan. Ehkäpä näin onkin. Edistys on alkuun epäselvää, ja roviollekin on edistyksellisiä laitettu vuosisatojen saatossa. Aikoinaan Urho Kekkosen 1950 vuoden […]

Lue lisää

tasa-arvoEURO – 0,8 vaiko 0,97 € ?

Suomessa palkoista sovitaan. Ay-liike on oikea taho käsittelemään naisten ja miesten palkkausta, myös tasa-arvon osalta. Toisaalta, jo nyt samasta työstä maksetaan sama palkka (uudemmat palkkajärjestelmät). Miten “neutraali työhenkilö” (nimetön, sukupuoleton, kasvoton…) sitten käytännössä toimisi? Norjassa aiotaan kokeilla palkkaamista pelkin ansioin, ei enää nimellä (muistaakseni ensin valtion virkoihin). Mistä siis puhe naisten ja miesten palkkaerosta on […]

Lue lisää