0 € budjetilla 6000 ääntä?

Onneksemme ihmisillä on ominaisuuksia eri suhteessa – samat ominaisuudet mutta niitä on kullakin erisuuruiset määrät; toisista tulee  veturinkuljettaja, laulaja, seppä, kirvesmies, myyjä, toisista esim. sairaanhoitaja, opettaja, tutkija, palomies jne. Menestyminen noudattaa oikeataan samaa kaavaa, mitä sattuma tai onnen kantamoinen toisinaan muuttaa – ohjaa aurinkoisen ikkunan luo.

 

Niin, miten köyhyys on läsnä? tai vauraus?

Jokin sanonta on, että tasan ei käy onnen lahjat. Sama taitaa olla tuon vauraudenkin kanssa. Varaamme markkinayhteiskunnassa itsellemme oikeuden vaurastua – vaurauden tasajako ei jotenkin sovi ihmisluonteelle. Jo lapsena haluamme parhaat palat, ja vain äiti (tai isä, kumpi ruon valmistaakin) jakaa annospaloja tasaisesti kaikille lapsilleen.

 

Ei oppi ojaan kaada, eikä taito tieltä työnnä

Menestyminen on opeteltava – laulaminen, junan kuljettaminen, myyntityö jne. On taas muistettava se onni – toisinaan onni potkaisee, mutta muuten kaikilla elämä ja menestyminen on kovaa työtä. Kun osaa hyvin, työ näyttää katselijasta niin vaivattomalta.

No, entäpä se köyhyys – ja se toisistaan huolehtiminen – ja se huono-osaisimpien tukeminen? Tiettyyn rajaan me näin toimimme – sanomme sitä sivistykseksi, ja tuottaahan se samalla työtä jollekin sekin – siis taloudellista hyötyä (vaikkapa sosiaalitoimiston virkailijalle). Tulonjaosta puhun jäljempänä, ja yhteistyöstä rakenteenakin.

 

Eräät ajatussuunnat tukevat huolehtimista enemmän kuin toiset.

Yksityinen kauppias pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, mutta asiakkaankin on hyödyttävä kaupasta jotain, tyydytettävä tarpeensa. Osuuskunta pyrkii järjestämään samat hyödyt kaikille jäsenilleen, samoin tasavertainen demokratia. Hyötyä jaetaan markkinayhteiskunnassa tulosten (ja hyödyllisyyden) mukaan, eräänlaisena voittona sekin – toisissa yhteyksissä puhutaan palkasta.

Palkka voi olla markkinahyödyn jalostamisesta koituvaa, mutta aikoinaan puhuttiin myös vapaan yliopistotutkimuksen rahoittamasta tutkijan palkasta – sekin saattoi tuottaa kaupallista hyötyä joskus myöhemmin tai tutkimuksia hyödyntäen muissa yhteyksissä.

Jotta köyhyyttä voidaan poistaa, on ajatusmaailma oltava ympäristössä sen kaltainen, että tuloeroja tasataan – veroina tai jollakin muulla tavalla. Pelkän hyväntekeväisyyden varassa ei pitkälle pötkitä – eikä toisaalta pelkän köyhänavunkaan varassa – yhteiskunnan sosiaalisten tukien avulla. On korjattava rakenteita.

 

Ajatuskuvioita

Jos maailmassa työ käsitetään ihmisenä olemiseksi, voidaan jokaisesta huolehtia tasaveroisesti – ruoka ja elintarpeet on tuolloinkin tuotettava sivilisaation tasoa vastaavina. Kaiketi tuo yhteistoiminta ja yhteisen hyväksi työskentely vastaisi lähinnä kommunismia tai eräissä yhteyksissä myös kommunismin sisarta, anarkiaksi aikoinaan kutsuttua hallinnotonta elämäntyyliä. Ehkä. Kaiketi Kuwaitissa öljytulot riittävät koko kansan elättämiseen, joten yhteiskuntamuotoja voi olla ehkä useampiakin kuin edellä viittaamani kaksi?

 

Kannattaako kannattaa?

Tarkoitukseni oli sanoa, että eduskuntavaalit ja vaaleilla valitsemamme kansanedustajat määrittelevät seuraavan neljän vuoden suunnan – minne menemme ja millä edellytyksillä menestymme.

 

Ehdokkaan ja tukiryhmän varallisuus?

Lisäksi piti sanoa, että uskooko kukaan että 0 euron vaalibudjetilla  voisi tulla valituksi – saada Savo-Karjalassa kaiketi noin 6000 ääntä (ehkä tarvitaan valintaan hieman enemmän näissä vaaleissa)?

Uskooko?

tuskinpa kukaan – mitä köyhimpien ystävä on, sitä enemmän vaalimainontaan kuluu rahaa – näin veikkaan.

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    yle: SAK:n mallissa töitä pitää hakea, mutta sen helpottamiseksi tarjotaan enemmän palveluita ja porkkanoita. Malli parantaisi myös keikkatyöntekijöiden tilannetta.

    Työttömyysturva 10.1.2019 Kari Ikävalko
    “Suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK jatkaa nykyhallituksen työllisyyspolitiikan kyseenalaistamista. Järjestö pitää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tekemiä työttömyysturvan uudistuksia turhina ja tehottomina.

    Vastapainoksi SAK kauppaa seuraavalle hallitukselle uutta työttömyysturvamallia. Järjestö pitää edelleen työnhakua työttömyysturvan edellytyksenä, mutta parantaisi työnhakijan asemaa poistamalla työttömyyskauden alkuun napsahtavat omasta kukkarosta menevät omavastuu- ja karenssipäivät.

  • Konsultti

    Onneksi savo-Karjalassa on ehdokkaita myös liike nyt porukoista.

    Voi antaa jatkossa äänen järjelle, eikä perinteiselle puolueelle.

    • Eino J. Pennanen

      Konsultille kiitos kommentista, ja kannatusviestistä – toivotaan menestystä.
      Puolueita / ns. liikkeitä puolueina on Suomessa runsaasti; linkki ministeriön sivulle
      vaalit sivustolle / puolueetettomasti

      TIETEEN TERMIPANKKI:
      Järki “Määritelmä mielen kyky tehdä kognitiivisia arvostelmia yksittäisistä ilmiöistä

      Selite Järki on nimenomaan ihmisen kyky hahmottaa maailmaa. Rationalismin mukaan järki on itsessään riittävää todellisuuden ymmärtämiseksi, kun taas muut filosofian tutkimus-suuntaukset katsovat, että on luotettava kokemukseen. Aristoteles (384-322) ja Immanuel Kant (1724-1804) jakoivat järjen kahteen osaan, teoreettiseen ja käytännölliseen järkeen, joista jälkimmäinen tuottaa pikemmin tekoja kuin uskomuksia. G. W. F. Hegel (1770-1831) näki järjen synteettisenä aktiivisuutena, joka muokkautuu historiallisen kehityskulun tuloksena. David Hume (1711-1776) taas katsoi käytännöllisen järjen olevan tunteiden ylivallan alaisena.

Jätä kommentti

*