1912 – Toukokuu

Ounastelin aiemmin alkukeväällä, että tänä vuonna 2019 olisi pitkä ja kylmä kevät.

  • Toukokuun postaus viivästyikin, kun huhtikuu vain jatkuu ja jatkuu.
  • Teemakuva on kuitenkin jo toukokuun alkupäiviltä ja lehti on varsin kookas lumista taustaa vasten.

 

Kotipuutarhan Työkalenteri vuodelta 1912, Ossian Lundén (Otava) kertoo Toukokuun kohdalla luvussa Keittiökasvitarha, että

”Kevät on lyhyt täällä kaukana pohjolassamme. Puutarhaviljelijän täytyy siksi kiirehtiä kevätaikaan, jos mieli aikoinaan saada kylvönsä ja istutuksensa suoritetuksi. Puutarhassa vastaa useimmiten yksi keväinen päivä yhtä syksyn viikkoa, s.o. yhden päivän aikaisempi kylvö keväällä antaa viikkoa aikaisemman kypsymisen ja sadon syksyllä.”

Kukin kotipuutarhuri tietää varmasti mitä tekee toukokuussa, joten edellinen lainaus on nähdäkseni tärkein kuukautta (toukokuuta) koskeva neuvo ja ikiaikainen havainto.

No, kylvöt ja vastaavat ovat tietenkin se tärkein asia, se mitä kasvatetaan, mutta jokainen puutarhuri valitsee lajikkeensa ja toimialansa itse. ..

  • Porkkanansiemenet vaikuttavat nimiltään olleen jo 1912 pintaan samoja kuin mitä lapsuudessani pusseissa kyläkaupasta ostettiin ja kylvettiin kasvimaahan.
  • Lannoiteohjeet muistuttavat kenties enemmän luomuaikaa kuin sitä aikaa, jolloin olin maatalousmyymälässä lannoitteita asiakkaille myymässä.
  • Pari uudemman ajan puutarhakirjaa voinevat valaista asiaa tämän ajan oppien kannalta, mutta nyt katselen tuota entisajan opasta – toimeen sitä on tultu jo silloin.

Kasvimaa on ollut elintärkeä perheille 1912. Se on tuottanut ruokaa pöytään, kun ei ole ollut marketteja mistä ostaa. Kansanhuoltokin oli vasta kehitteillä, jos kohta vaivaistalot ja köyhänapu toimivat jossakin määrin sosiaalisena verkkona, mutta valtaväestön piti vain yrittää sinnitellä parhain keinoin.

Eräät 1912 vuoden torjunta-aineet saattaisivat olla nykyisinkin käyttökelpoisia, mutta maallikon mielestä eräät mainitut enää eivät.

Toivottavasti maa kuivaa nopeasti ja lämpenee.

Päivän lehti lupaili äskettäin mansikoita kasvihuoneesta jo lähiaikoina, ehkäpä jo äitienpäiväksi joutuvat. Takavuosina mansikka oli herkkua ja uutta, jos se joutui kevään lakkiaisiin, ja tuota aiemmin, juhannukselle. (puhun tässä suomalaisesta mansikasta).

Alkakaapas siis puutarhurit kiirehtiä!

Toukokuu sopii vielä maankääntöönkin, mihin muokkaukseen tekijä suositteli käyttää hevosvoimaa. Erilaisia koneitahan on nykyisin saatavilla pihatöihin, joten vanhan nurmikon saanee nurin ja perunapenkiksi varsin sukkelaan. … juolavehnää ja voikukkaahan se varmaankin tuottaisi, mutta silti.

Onnea kesän tuotoksille!


tuo entisajan lyhenne s.o. / so., toisin sanoen, se on

Jätä kommentti

*