Nyt on vuoden vilkkain lahjojen vaihdon aika, niitä ostetaan runsaasti ja kääritään pakettiin. Ennen nykymuotoista markkinataloutta, ja myös ennen merkantilismiakin, vallitsi lahjataloudeksi kutsumani aika. Tuotteet ostettiin pääasiassa lahjaksi. Ostajia olivat ylhäisön edustajat, kuninkaat ja vastaavat. Idea oli, että lahjan saaja antaa ainakin samanarvoisen vastalahjan. Käsityöläiset tekivät näin ollen pääasiassa lahjatavaraa.

Kodit, linnat ja maatilat tuottivat itse kaiken tarpeellisen. Parhaimmillaan homma toimi ilmeisesti raaka-ainekustannuksilla, tai jopa ilman varsinaista rahaa – orjillehan ei maksettu palkkaa. Kauppiaita on tietenkin ollut, joten kauppaahan siinä on tietysti käyty, vaikka esimerkiksi muinaisen Egyptin faraoiden hautojen varusteluajasta on varsin vähän tietoa.

Esimerkiksi Sananlaskujen kirjan 18 luvussa todetaan: Lahja avaa ovet antajalleen, vie hänet mahtimiesten luo. Tämä oli tuolloin tapana. Vaikka Rooman aikaan asianajaja teki työnsä veloituksetta (pro bono publico), palkka näyttää sielläkin, tai vielä silloinkin, kertyneen eräänlaisen lahjatavan perusteella.

Lahjan antamisesta on luovuttu edun saamiseksi tai oman asiansa ajamiseksi silloin kun tehtävät siirtyivät virkamiehille. Yhtäältä sama hinta ja sama palvelu on periaatteena yksityisellä puolellakin. Tietenkin, kun saa asiaansa edistämään oikeat henkilöt, eli maksaa vaikkapa konsultille hänen työstään, asia todennäköisesti etenee paremmin valmisteltuna itse maallikkona hoitaen.

Piirsin teemakuvaan lahjatalouden ajoista lähtevän putken, joka on muuttunut markkinataloudeksi ja demokratiaksi. Tällä kuvaan sitä, että jouluna juhlitaan lahjatalouden aikana sattunutta tapahtumaa, mitä on vaalinut noiden aikojen lainsäädäntöä jumalallisena lakinaan pitämä organisaatio – kirkot; lännessä roomalaisen keisarityylin katolilaisuus ja pajarien katolilaisuus idässä.

Tottahan kristinuskon syntymiseen liittyy vanhan hammurabin lain uudistamista (silmä silmästä -tyylin vastapainona on toisen posken kääntäminen jne.). Luther kumosi nämä vanhat uskomukset lain lähteenä (kuten tiedämme). Paljon hyvää eri uskontokunnissa on tietenkin tapahtunut, osa ulkoisten paineitten vuoksi – mutta joka tapauksessa.

Uskonpuhdistus 1500-luvulla oli suuri virstanpylväs. 30-vuotinen sota jäi valitettavasti kesken kuninkaan kaatuessa, joten luterilaisuuden vaikutukset jäivät rajallisiksi. Suuret muutokset tapahtuivat myös länsimaisen demokratian saralla 1700-luvulla Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltojen itsenäistyessä. Kirkolliset piirit ovat jääneet tästä kehityksestä jälkeen.

Sanottakoon asia vaikka niin, että Ranskan vallankumouksessa otettiin käyttöön solmio ja suorat housut (pukuhousut). Vielä nykyisinkin niin idän kuin lännen kirkon nuoret ja vanhat miehet kulkevat kuitenkin mekko päällä, eräillä se on jopa pitsihelmainen. Nainen on päässyt papiksi ja piispaksi luterilaisuudessa ja ilmeisesti muissa nykyajan demokraattisissa ja vapaammissa uskontokunnissa. Aikojen toivoisi jo uudistuvan!

Vuoden päättyessä on tapana silmitellä myös menneen vuoden tapahtumia. Palaan niihin vielä myöhemmin.

Euroopassa puuhataan parhaillaan järjestelykeskuksia Kreikkaan ja Italiaan … Erään illan uutisissa kerrottiin, että Roomassa on suuri joukko pakolaisia, joille ei ole osoittaa sijaa majatalossa. Kesällä tein aloitteen rakentaa uusi Troija ja uusi Karthago pakolaisten turvakaupungeiksi Turkkiin ja Afrikan mantereelle. Noin golfkentän kokoiselle alueelle mahtuisi mökkikylään noin 100.000 asukasta.

Kun Vatikaanin paavi on ollut asiassa aloitteellinen ja kehottanut eurooppalaisia ottamaan vastaan pakolaisia, ehdotan tässä samalla, että Vatikaanin valtiosta tehdään Italian pakolaiskeskus. Sen pinta-ala lienee noin golfkentän kokoinen, mutta siellä asustaa erään ohjelman mukaan vain 700 kansalaista, joten vähässä käytössä oleviin rakennuksiin saisi varmasti kevyesti mahtumaan 60.000 pakolaista. Aukioille ja kirkkoihin on rakennettavissa mökkejä ja konttikyliä varsin nopeasti.

Kolmas ajankohtainen suunnitelma on, että lahjojen antamista rajoitetaan lähiaikoina, kun lahjan saajan olisi tarkoitus vaikuttaa päättävässä asemassa olevan henkilön päätökseen.

——–    ——————–

taustoitusta nettihaulla

MERKANTILISMI

Euroopassa vuosina 1500- 1800-luvuilla vallannut käsite pitää sisällään kauppa- ja talouspolitiikkaa. Merkantilismissa lähdettiin ajatuksesta, jossa valtion vienti on tuontia suurempi. Valtio pyrki olemaan mahdollisimman omavarainen ja viedä mahdollisimman paljon omia “hedelmiä” ulkomaille.

Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) pysyy samana, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan. Näin haluttiin maan varallisuuden menevän nousuun ja hallitus saisi lisää viennistä koostuvia varoja. Valtion etu katsottiin yksilön etua tärkeämmäksi. Merkantilismin aikana valtioita hallitsivat vahvat itsevaltiaat. Nykyaikaista merkantilismia kutsutaan uusmerkantilismiksi, mikä pitää sisällään, että hallitsijan (valtio) täytyy edistää vientiä ja estää tuontia.

“Merkantilistit koostuivat sekalaisesta joukosta kauppamiehiä ja pamfletinkirjoittajia. He tarkastelivat yhteiskuntaa kuin ne olisivat olleet maatiloja, joita vahvan isännän oli ohjattava omaksi ja maatilaneduksi.” – Kansantaloustiede (Pekkarinen, Sutela) Suvi Leppämäki, Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) http://kansisr2.blogspot.fi/2008/04/merkantilismi.html

Taloudellinen liberalismi on kansantaloustieteellinen ajattelutapa, joka syntyi antiteesiksi merkantilismille. Sen synonyymiksi voitaisiin sanoa Manchester-liberalismia, ja laissez-fairismi liittyy tiukasti sen kehitykseen. Taloudellisen liberalismin mukaan vapaa kilpailu johtaa talouskasvuun. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_liberalismi

Teollinen kumous muutti yhteiskunnan rakennetta, kun paljon väestöä siirtyi maataloudesta teollisuuden palvelukseen kaupunkeihin. [2] Nopea teollinen kehitys synnytti teollisuustyöväenluokan ja suuria yhteiskunnallisia ongelmia, mikä johti työväenliikkeen muodostumiseen ja sosialististen aatteiden leviämiseen. [4] Teollinen vallankumous kasvatti merkittävästi taloutta Englannissa vasta 1800-luvun puolivälissä. [5] 1800-luvun alussa Länsi-Euroopan bruttokansantuote asukasta kohden oli noin kaksinkertainen verrattuna Aasian ja Afrikan maihin, mutta 1800-luvun lopussa kuilu teollistuneiden ja teollistumisen ulkopuolelle jääneiden maiden välillä oli revennyt syväksi. [6]

1700-luvun lopulla tapahtui kolme kumousta, joista Englannin teollinen vallankumous alkoi ensimmäisenä. [7] Toinen oli Amerikan vallankumous, jonka seurauksena syntyi Yhdysvallat. [7] Se oli ensimmäinen Euroopan ylivallasta vapautunut siirtomaa, ja sen perustuslaki sisälsi eurooppalaisia liberaaleja ja radikaaleja ajatuksia. [7] Kolmas vallankumous oli Ranskan suuri vallankumous, jota seurasi valtiomuodon muutos useissa Euroopan maissa ja valtiollisten instituutioiden kehittäminen demokraattisemmassa hengessä. [7] Kumousten siementen sallittiin itää seuraavalla vuosisadalla, joka myös oli Napoleonin sotien jälkeen melko rauhanomainen. [7] Kehitys johti 1800-luvun aikana maailmanmarkkinoiden ehtojen täydelliseen muutokseen ja syntyi eurooppalaisjohtoinen maailmantalous. [7] https://fi.wikipedia.org/wiki/Teollinen_vallankumous

Max Weber (1864-1920) esitti kirjassaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki Pohjois-Euroopan teollistumisen selittämiseksi teorian, joka perustuu protestanttiseen ja erityisesti kalvinismin työn etiikkaan.[97] https://fi.wikipedia.org/wiki/Teollinen_vallankumous#Protestanttinen_ty.C3.B6moraali

Kuvateksti nettisivulla;

Haymarketin tapaus liittyy kahdeksan tunnin työaikaa vaatineen työläisliikkeen ja poliisin välikohtaukseen 1886 Chigagossa. Tapauksen jälkeen pidätettiin anarkisteja syytettynä pommi-iskusta. Anarkismi oli 1800-luvulla kommunismin lisäksi toinen työläisten aate. Kuvassa tuomitut anakistit, joiden vuoksi toukokuun 1. päivä valittiin työläisten päiväksi. Tämäkin tieto on Wikipedian sivulta.

Niin, kun yhteiskuntaa muutetaan suomalaisittain demokratian keinoin, anarkismi ja terrorismi ovat keinovalikoimistamme poissa. Kommunismiakin ja kirkon vaikutusta markkinoidaan kovin sanoin markkinataloudelle haitallisena – tosin kielikuvat ovat joskus erittäin hienostuneita ja hienovaraisia – mutta totuutta kuitenkaan unohtamatta. Samaan kastiin luetaan myös ammattiyhdistystoiminta – kuten päivän politiikan retoriikasta saattaa viisaasti päätelläkin – rahan vallasta kerron myöhemmin, mitä siihen on aiemmin kirjoittamaani vielä lisättävää.

Varsinainen joulupakinani on Nilsiän Joulu -lehdessä.

 

Jätä kommentti

*