Suomen Kuningaspuolue

Suomi tarvitsee kuningaspuolueen: Seuraamme tiiviisti naapurien kuninkaallisten tapahtumia. Siinä on ”sitä jotakin” romantiikkaa ja glamouria; Häät ja hautajaiset lähetetään suorina lähetyksinä ja lehdet julkaisevat aineistoa sivukaupalla = Kuningashuone tasoittaa politiikkaa, piristäisi taloutta ja yhteiskuntaelämää yleensä.

Tunnetusti kuninkaalliset tekevät vientiä edistävää työtä. Kuninkaan tai Kuningattaren puuttuessa Suomessa presidentit ovat osallistuneet viennin edistämiseen jo 70-luvulta, erityisesti presidentti Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen ajoista alkaen.

Lehtien palstoilla ja muuallakin, kuten ylen ohjelmissa, on pohdittu runsaasti Suomea kuningaskuntana, joten sivuan aihetta vain lyhyesti. Esimerkki toisaalla olevasta aineistosta: ”Kuninkaalliset tuovat Euroopan maille julkisuutta: häät ja vauvat piristävät vähittäiskauppaakin. Millaista vetoapua Suomen talous nyt kuningashuoneeltaan saisi, jos olisimme olleet vuodesta 1918 asti monarkiana?Taloussanomat 27.7.2013 Satu Alavalkama

Ajatus johtui mieleeni tutkiessani politiikkasarjani tausta-aineistoa.

Itsenäistymisemme alkuvaiheissa Suomelle valittiin kuningas. Tasavaltaista hallitusmuotoa vahvistettaessa kannatus oli kuitenkin jo kuihtunut 22 ääneen, joten valtionhoitajana Mannerheim saattoi vahvistaa lain ja ensimmäinen presidentti valittiin.

Kuningasajatus sisältyy Suomen poliittiseen historiaa käsittelevääni sarjaan, siihen, millainen Suomi olisi nyt, jos 100 vuotta sitten jokin puolue tai aate olisi yksin vallassa. Tällä politiikkakirjoituksellani ei kuitenkaan ole esittämisjärjestystä (numeroa), koska annoin sellaisen ainoastaan puolueille arvonnassa. Unohdin tämän tärkeän jutun!

1918 Suomelle valittiin kuninkaaksi saksalainen prinssi, mutta Saksan hävittyä 1. maailmansodan, hanke raukesi ja prinssi kieltäytyi kunniasta.

Päättyneen sisällissodan jälkimainingeissa kuningasajatuksessa oli eräällä tavoin kysymyksessä porvarillinen vallankumoushanke, sillä kun tynkäeduskunnassa kuningashanke ei saanut riittävää enemmistöä, silloinen hallitus (Paasikiven senaatti ja valtionhoitaja Svinhufvud) junaili vaalin toimittamisen kerran tai kaksi kumotun Ruotsin ajan hallitusmuodon vanhan pykälän mukaisesti.

Vallankumoustermi sisältyy vasemmistolaiseen kirjallisuuteen (esim. Väinö Tanner). Hallitus ja valtionhoitaja joutuivat eroamaan tehtävistään.

Varhaisimpia kuningashankkeita on Venäjän keisarinna Elisabetin manifesti juuri valtaan nousun aikaan maaliskuussa 1742.

Hän lupasi, että Venäjä antaisi Suomelle itsenäisyyden, jos suomalaiset luopuisivat taistelusta Ruotsin alamaisina. Elisabetin manifestilla ja sen jälkeisillä maapäivillä arvellaan olleen merkitystä suomalaisten asenteeseen myöhemmin. Poimin ajatuksia Wikipediasta.

Uskoakseni kuningas olisi saanut Suomessa kyytiä heti kohta, ja viimeistään 2. maailmansodan saksalaissuuntauksen ja -tuen vuosina? Toisaalta, oikeisto oli vahva kaiken aikaa ja sillä oli suojeluskunta tukenaan, joten olisi kuningaskunta saattanut vakiintuakin. Nykyisin sitä ei juuri kukaan taida enää oikeasti haikailla? Ehkä satuja ja vastaavia lukiessaan, mutta oikeasti …

LÄHTEITÄ: Teemakuvassa on (Public domain) elementtinä Vaakunakomitean ehdotus vuodelta 1936 Tekijä: Vektorointi: Fenn-O-maniC [Public domain]: Wikimedia Commons https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Finland_greater_arms_suggestion_1936.svg (Tämä kuva on osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa, joten sillä ei ole tekijänoikeuden suojaa, kerrotaan sivulla).

Jätä kommentti

*