4 x 6 h = 24 h = 3 x 8 h

Vuoden 1992 jälkeen työaikaa ei liene lyhennetty Suomessa. Joustotyö tuli lakiin vuodenvaihteessa 2020.

Teollistumisen alkuaikoina työaika oli erittäin pitkä, jopa 14 tai 16 tuntia päivässä ympäri vuoden.

Työväenliike ryhtyi 1800-luvulla vaatimaan päivittäisen työajan lyhentämistä 8-tuntiseksi. Muistaakseni tavoite oli myös Sosialidemokraattisen puolueen ohjelmassakin heti vuosisadan alusta alkaen.

Työväenliikkeen hankkeessa parantaa työntekijän asemaa edistyttiin 1900-luvun alkupuolella, Suomessa säädettiin laki työajan lyhentämisestä 8:n tuntiin vuonna 1917. Niinpä keskimääräinen vuosityöaika lyheni Suomessa melkein 30 % 1900-luvulla.

Kuuden tunnin työaika parantaisi työtehoa ja terveyttä sekä pudottaisi jopa painoa – ongelmana on vain raha, sanoo tutkija Helsingin Sanomat. 19.4.2017.

Aukioloajat ja viikkotuntimäärä vaihtelevat eri maissa ja eri kulttuureissa – on rukousaikoja ja siestoja tai vastaavia. Otetaan ruokalevot syönnin päälle tai aamurupeaman jälkeen.

Keräilytaloudessa väki eleli mitenkuten. Voitiin hyvin jos ruokaa riitti. Työtä kaiketi tehtiin vain kun tarvittiin ruokaa. Käänneltiin kiviä tai kiipeiltiin hedelmäpuissa – apinat tekevät sitä vieläkin. Puolustettiin ehkä reviiriä ja laumaa.

Työtä jouduttiin tekemään enemmän kun ruokaa ryhdyttiin itse kasvattamaan. Sen myötä väkimäärä lisääntyi ja työtä jouduttiin tekemään enemmän. Vaihtotaloudessa keksittiin vaihtaa palveluksia ruokaan ja muuhun. Siinäpä se. Laskiko kukaan työtunteja? lienee sivuseikka. Tunnit ja hetket taisivat tulla mukaan vasta myöhemmin, paljon myöhemmin.

Briteillä taitavat pubit olla edelleenkin päivisin kiinni, muistona suuren sodan ajoista, jolloin tuli tehdä varustelutyötä päiväaikaan. Sanonta on hyvä, sillä aikoinaan työtä tehtiinkin vain valoisaan aikaan. Kaiketi keksittiin jo varhain valaistusta iltakähmän tunneille, mutta paloturvallisuus varmaankin rajoitti toimintaa ainakin turvalliseen valaistukseen saakka, sähkövalo lienee nykyisin yleinen kaikissa maanosissa teollisuuden tilojen valaistuksena.

Englantilaiset käyttävät kauppojen aukiolosta nimeä business hours. Tuona aikana on siis kaupat ja virastot heillä auki. Muistaakseni heillä mennään töihin suomalaisia myöhempään ja ollaan töissä vastaavasti pitempään illasta, ja viihteellä sen jälkeen – joten kelloa on siirretty heillä kulttuurisesti eri aikaan.

Nykyisin säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia, työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko kaupan alalla ammattiliiton sivuston mukaan.

Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa, ja työvuoron saa sijoittaa kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan tai työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan, kerrotaan työsuojelu –sivustolla. Kun nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin neljä tuntia 30 minuuttia, hänelle on annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta.”

Virka-aikana ovat liiketoiminta ja virastot auki maanantaista perjantaihin.

Kauppojen aukiolo vapautettiin, joten kukin liike päättää aukiolostaan tilanteen mukaan.

Virka-aika oli käsitteen alkuaikoina klo 10:stä kello 14:jään ja sisälsi tunnin ruokatauon, joten paluu entiseen voisi olla tavoite valtion ja kunnan osalta 6-tuntisen työpäivän saavuttamisen jälkeen.

Korona-aikaan lomautetuille ja työttömille muutenkin voisi olla työtä, kun työaikaa jaettaisiin. Miten, on varmaankin työehtoneuvotteluissa sovittavaa asiaa.