Kaukonäköisyyttä

Kuopiossa järjestettiin 35 vuotta sitten 12.1.1982 lähes samaan aikaan kaksi merkittävää tilaisuutta.

Näistä seuraavan päivän uutisissa ja toimittajien seuraama oli vt. presidenttinä toimivan pääministeri Mauno Koiviston sos.dem. puolueen presidentinvaaliehdokkaan vaalitilaisuus Kuopion korkeakoulun juhlatiloissa.

Toinen kaukonäköinen ja aikaansa edellä ollut tilaisuus järjestettiin matalalla profiililla hotelli Atlaksen kristallikabinetissa. Tilaisuuden puheenjohtajaksi valittu paikallinen toimija, rehtori Osmo Hänninen (KuKko) kertoi jo kutsuttaessa joutuvansa poistumaan tilaisuudesta tiettyyn ajankohtaan mennessä, koska todennäköinen seuraava tasavallan presidentti on käymässä hänen johtamassaan koulussa. Hänen oli oltava rehtorina paikalla ottamassa puhuja vastaan ja heillä oli muistaakseni myös kahdenkeskinen tapaaminen ennen vaalitilaisuutta.

Tämä toinen aikaansa edellä ollut tilaisuus oli (Kuopion) tietoliikennepäivien järjestämistä pohtinut neuvottelukunnan perustamis- ja järjestäytymiskokous. Toisena puheenjohtajana toimi Hännisen poistuttua professori Arvo Laamanen.

Kaukonäköisyyttä ja aikaansa edellä olemista selventää esimerkiksi liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen kolumni Savon Sanomissa 10.5.2017. Hän kertoi ”Kilpailu on markkinataloutta” -kirjoituksessaan muun ohessa, että 15 min kaukopuhelu maksoi noin kuusi (6) € ennen 1.5.1987 toteutunutta teleliikenteen lakiuudistusta (Ajassa 10.5). Telelain uudistus muutti markkinoita ja avasi oikeastaan myös tien kaikkia kansalaisia koskettaneelle känykkätoiminnalle ja jopa nykyiselle internetille.

Käytin Kuopion korkeakoulun lyhenteestä KuKko johdettua sanontaa, että olemme kukonaskeleen muita paikkakuntia edellä … ja Suomi oli nähdäkseni tietoliikennemaana parikin askelta muita edellä Nokian kännykkäbuumin aikoihin, melko varmasti oli. (Kukon askel liittyy myös päivän jatkumiseen talvipäivän seisauksen jälkeen – muistaakseni uudenvuoden päivänä valoisa aika on pidentynyt kukonaskeleen verran.)

Edellä kerrottuun tapaan taustoitettuna voi sanoa Kuopion tietoliikennepäivien kokouksen olleen pitkässä juoksussa tärkeän.

Kun Kuopion Tietoliikenne ’83 tapahtuma järjestettiin Savon Messujen yhteydessä toukokuussa 1983 (34 vuotta sitten), päivien puheenjohtajana toimi professori Osmo A Wiio, joka myöhemmin toimi teleuudistusta valmistelleen telelakikomitean puheenjohtajana. Kuopiossa kävi myös runsaasti merkittäviä vieraita, joten päivien sanoma Tiedon synnystä tiedon käyttöön sai arvoisensa vastaanoton.

Kaukonäköisyydellä viittaan myös 1980-luvun silmälasibuumiin – kaikilla oli manu-lasit nenänvarrellaan. kaukonäköisillä siis – lukulasit.

Poimin Wikipediasta sinne kerätyn tässä ajassamme tietoliikennettä luonnehtivan määritelmän:

Tietoliikenne on tiedon siirtoa lähettäjältä vastaanottajalle. Tietoliikenteellä tarkoitetaan siis datan siirtämistä paikasta toiseen.
Data tarkoittaa digitaaliseksi eli bittimuotoiseksi muutettua tietoa, joka voi sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä tai liikkuvaa kuvaa.

Tietoliikenteessä on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin missä tahansa viestinnässä:

tarvitaan
• lähettäjä,
• vastaanottaja,
• itse viesti(data) sekä
• kanava eli siirtotie, jota pitkin viesti voidaan siirtää.

Tietoliikenteen merkitys on koko ajan kasvanut jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Nykyisin tiedon jakamiseen ja välittämiseen on useita eri tapoja ja standardeja.

Jätä kommentti

*