Aikakausia päättyy – uusia alkaa

Televisiosarjojen henkilöt ovat nykyisin lähes tutumpia kuin sukulaisiamme. Erityisen lämpimästi muistan yhden TV-kanavan Suomessa 1960-luvun laatusarjat. Nuorisokirjojen tapaan pääasiassa ”hyvikset” voittivat, jos kilpailua oli olemassa, ja tv-ohjelmat olivat televisiolle sen alkutaipaleella asetettujen tavoitteiden mukaisesti sivistyneitä. Oliko näin, on toisen pohdinnan aihe.

Batman ja Robin, Bonanza ja monet muut länkkärit, Peyton Place, Ivanhoe, Pyhimys – Simon Templar, Lahjomattomat jne. Tarjonta oli runsas. Näistä Pyhimys oli jännittävä, ongelmia ratkova, veijarimainen ja jäänyt kaikkiaan mieleeni. Oikeastaan Roger Moore olikin pitkään minulle juuri tuo Templar – tästä tv-roolista ja myöhempänä jatkumona paras James Bond – tai ainakin se oikea. Ilmeisesti saavutin bond-iän juuri hänen tuotantokaudellaan …

En enää muista, miten tuo pyhimys-määritelmä sarjaan liittyy – olisiko ollut kirjoittajalta hienoinen lainaa Robin Hoodista? Asiaa ilmeisesti sivuttiin ”nuori Templar” – versiossa, eli elokuvan uusimmissa versioissa?

1960-luvun jaksojen uusintojen valossa tuon ajan Templar oli kovin väkivaltainen – asiat ratkottiin paljolti nyrkein ja tapellen. Eipä silti, ilmeisesti nykyiset sarjat ovat lajissaan tätä vielä enemmän.

Olen joskus miettinyt, miten esimerkiksi briteissä jalkapallohuliganismi on saanut alkunsa? ettei vain näistä tv-sarjoista? Aikuisiällä sarjaa seuratessani joutui toteamaan, että kovin lapsellisia niiden sisällöt olivat, mutta viihdettähän ohjelma olikin … Ihmisiähän ihmispyhimyksetkin (vain) ovat!

Bond on tavallaan myös osa Suomen ulkopolitiikan liennyttävää historiaa, missä elokuvatähdillä oli oma sivuroolinsa.

Presidenttinä toimiessaan Mauno Koivisto kertoi haastattelussaan seuraavansa Bond-elokuvia mielellään. Hän myös toivoi, että niiden aiheessa siirryttäisiin kylmän sodan ajasta sovittelevampaan sävyyn. Niissähän olivat vastakkain kommunistinen Neukkula ja kapitalistinen länsi, noin karrikoiden. Pian sävy muuttuikin. Bondien ideaan näyttää edelleenkin kuuluvan se, että hyvikset voittavat – siis länsi.

Bondin loppukohtauksissa toistuu nuorisokirjallisuuden opettava tavoite – pahiksen pesä tuhoutuu räjähdysmäisesti. Taitaa olla liki kaikissa jaksoissa näin. Mahdotonta mäiskettähän nuo nykyiset jaksot ovat kautta linjan, mutta näin muistelen käyvän.

Tällä viikolla päättyy pari aikakauden jaksoa – manalle ovat menneet lapsuusaikani tv-sukulaishahmo, Templar, ja sodanjälkeen vakiintuneen uuden politiikkamme keulahahmo, Koivisto. Kuningaskunnissa tavataan sanoa kuninkaan kuoltua, että Kuningas on kuollut – Eläköön kuningas.

Kun aika meistä jättää, seuraaja astuu parrasvaloihin ja elämä jatkuu.

Jätä kommentti

*