Amazonista Saharaan – 2030 terra pretan – ilmastomuutos

Kuivilla alueilla istutetaan puita ja yritetään vallata viljelysmaata takaisin ...

Tiesitkö, että Amazonin viidakko on vuosisatoja sitten hävitettyjen alkuperäiskansojen puupelto ja viljelmä?

ja että heidän rakentamansa multakerros on jopa kolme metriä syvä ja elinvoimainen kasvualusta edelleen? Sitä kutsutaan nimellä terra pretan.

Brasiliassa asuvia intiaanikansoja ovat muun muassa baniwat, guaranit, kaiapót, mundurukut, terenat, ticunat ja yanomamit.

Taivaskanavalla on esitetty usein ohjelma ennen espanjalaisia ja portugalilaisia valloittajia eläneistä kansoista ja kulttuureista.

Lukijani on havainnut artikkelikuvani aiemminkin.

Sahara on ollut joskus muinoin vehreä viidakko. Myös Afrikan pohjoisrannikko oli aikoinaan Rooman kaupungin vilja-aitta. Kuinka alueet entisöidään?

Tuhka uudistaa kaskiviljelmän. Brasilian intiaanien nerous mustan multakerroksen perustamisessa ei täysin ole paljastunut, mutta terra pretan sisältää puuhiiltä, saviruukun palasia ja mustaa ruokamultaa. Asiantuntija tv-ohjelmassa ei tiennyt kertoa, miten multakerros on rakentunut – sitä tutkitaan.

mutta, että

Puuhiiltä saa Amazonin alueen metsäpaloalueen puista.

Mutaa on Amazonin pohjalla. Hiekasta saa kokkareita – kaiketi tiiliäkin – eli noita saviruukkujen palasia – Suo turve sitoo kosteutta ja kaiketi astiankappaleet ovat sitä johtaneet.

Turve siis, Suomesta ja muualta vientitavarana, olisi varmasti sopiva aines multakerroksen perustaksi Saharassa. Savi pohjakerrokseen jne.

Kompostia kertyisi yhdyskuntajätteestä ja lietteestä Saharaan kuskattavaksi – pelloille sitä ei huolittane. Kuivana lasti on kevyttä rahdata. Vallataan metsä takaisin – aari kerrallaan.

 

Siitä ne sateet sitten kertyvät kun metsäalaa on riittävästi – ja maanpintakerros tiivis ruohosta ja aluskasvillisuudesta.

 


Poimin Wikipediasta otteita

  • Brasilian-Guyanan kilpi kattaa noin 40 prosenttia Amazonin laakiosta ja muodostuu enimmäkseen hyvin vanhoista prekambrisista kivilajeista, kuten graniitista ja gneissistä. Kallioperä on siis varsin samanlaista kuin Suomessakin.
  • Amazonaksen alueen yleisin maannos on latosoli. Kostean trooppisessa ilmastossa veteen sitoutuu hiilidioksidia ja orgaanisia yhdisteitä. Tämä aiheuttaa kemiallista eroosiota, jota muun muassa kasvien juuret nopeuttavat. Näin syntyy lateriitti, jossa on runsaasti raudan ja alumiinin oksideja.
  • Lateriitti saa tiilenpunaisen värinsä raudasta, ja se voi myös lujittua tiilimäiseksi aineeksi.
  • Tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäen mukaan puuhiili olisi tehokkain tapa poistaa hiiltä ilmakehästä, koska biologisesti hajoamaton hiili ei siirry kuormittamaan ilmakehää. Pelloille levitettynä puuhiili myös pienentää viljelykustannuksia, sillä se voi korvata lannoitteita.  Länsimaissa puuhiiltä käytetään grillihiilenä.Brasiliassa puuhiiltä on käytetty maanparannukseen, tällä tavoin parannettu maa tunnetaan terra preta -nimellä. Saksalaiset tutkijat ovat alkaneet tutkia puuhiiltä Brasiliassa, mutta tutkimukset ovat aivan alussa. Puuhiili olisi tehokas keino myös Itämeren puhdistukseen. Puuhiili on supertehokas suodatin, joka pelloille levitettynä estää ravinteita huuhtoutumasta mereen, Isomäki kertoo.

ja pari muuta kasvualustan ainetta ilmavuutta lisäämään?

  • Perliittiä (vulkaaninen tuhka) voidaan käyttää kasvien mullassa ilmavuuden lisäämiseen. Perliitti on inaktiivista, eli ravinteita pidättämätöntä ja pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista.
  • Vermikuliitti ((Mg,Fe,Al)3(Al,Si)4O10(OH)2·4H2O) on biotiitin tai flogopiitin rapautumistuloksena tai hydrotermisen muuttumisen tuloksena syntynyt vaalea paisuvahilainen savimineraali, monokliininen verkkosilikaatti.

että jos tahdomme pelastaa ympäristön ilmastomuutokselta, tässä yksi linja

Jätä kommentti

*