Anttilan myyjä ulkomailta?

Kunta rakentaa liikuntapaikat kuntalaisille.

Jäin pohtimaan kuntavaalien alla, kuinka paljon kunta rahoittaa yksityistä liiketoimintaa antamalla kuntalaisten harrastamistiloja liikeyrityksinä toimivien peliyhtiöitten käyttöön? Tilojen käytöstä peritään tietenkin vuokraa, mutta ajallisesti tilat ovat poissa liikuntaa harrastavien käytöstä, eikö vain. Pelaaminen oli alkuaan harrastus, jalkapalloa potkittiin naapuruston kesken ja myöhemmin kaupunginosien ja jopa eri poliittisten ryhmien peliseurojen kesken.

Harrastamisesta ammattilaisuuteen

Kun pelaajalle ryhdyttiin maksamaan palkkaa, toiminta muuttui ammattimaiseksi ja liiketoiminnaksi. Ymmärtääkseni nykyisin jääkiekko ja jalkapallo ovat ammattilaisten liikeyrityksiä lähes tyystin? Saa korjata.

Voinee olettaa, että kovan rahan urheilu korottaa myös kuntalaisen ja hänen seuransa tilojen käyttökustannuksia. Kun seuralta saa hyvän maksun (saako), niin kaikilta käyttäjiltä on saatava sama hinta. Oliko niin, että esimerkiksi tuplajäät rakennettiin Toivalaan jääkiekon harrastajien tarpeisiin, kun Kuopion Jäähalli ei riittänyt, (ilmeisesti sen vuoksi kun siellä pelataan jääkiekon harrastajien lisäksi myös ammattilaisten maksulliset, pääsylipulliset ottelut)?

Kunta rakentaa myös elinvoimaa

Kunta rakentaa teollisuushalleja ja erilaisia palveluja kuntansa yritystoiminnalle tavoitteenaan saada lisää verotuloja ja yritystoimintaa kuntaan. Ilmeisesti enimmät liikerakennukset ovat kuitenkin yksityisrahoitteisia, joko sijoittajan tai yrityksen itsensä. Paljonko kuntien ja esim. Veikkauksen rahoitustuki pelihalleihin on, olisi mukava tietää? Ovatko ammattimaiseen liiketoimintaan käytetyt liikuntatilat nykyisin siis teollisuushalleja – jää pohdittavaksi?

Vierastyövoimaa Suomeen?

Otsikossani mietin sitä, että liikeyrityksenä peliseura on verrattavissa esim. Anttila-tavarataloon. Kummankin tavoite on tuottaa tietty tulos ja olla kannattava. Tarvitaan asiakasvirta.

Mediassa on puhuttu jo pitkään että myös ulkomaalaisia ammattipelaajia on voitava palkata pelaajiksi esimerkiksi kuopiolaiseen jalkapalloon – joka on ymmärtääkseni liiketoimintaa, on pohdittava samalla, olisiko se sama kuin palkata Anttilan myyjäksi henkilö kotimaisen työvoiman ulkopuolelta? Moni saattaa sivuuttaa kysymyksen, moni pohtia asiaa entisajan harrasteurheilun kannalta ja moni päätellä, että kotimainen työvoima on työllistettävä ensin. Ulkomaalaisen työluvalle on omat ehtonsa, joita kirjoittaja ei tunne – paljon on nykyisin kuitenkin ollut tulijoita ja osa on jouduttu jopa käännyttämään.

Maallikon mietteitä

Kouluaikana toimin jalkapallossa välitunneilla tuomarina, mistä johtunee se että suhtaudun puolueettomasti kumpaankin joukkueeseen – tai oikeastaan se – että en osaa olla oikeastaan kenenkään (joukkueen) puolella, tai tunne pelikiihkoa. Onko tuo hyvä vai huono ominaisuus, jääneen jokaisen mietittäväksi.

Leipää ja sirkushuveja tarvitaan

Ovathan toki jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut monen muun lajin kanssa hyviä televisiolajeja, mutta muistaakseni en ole koskaan käynyt katsojana näissä maksullisissa peleissä – montussa tai muullakaan areenalla. Vahinko sinänsä, eikö totta, mutta viittaan tuohon edelliseen puolueettomuuteeni.

Jääkiekko ja jalkapallo ovat kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittäviä toimintoja. On mukavaa että pelitarjontaa on ja että pelaaminen kiinnostaa jopa ammattina. Kunto kasvaa

 

Jätä kommentti

*