Bulvaanitko asialla – missä aarre on?

Kesällä oli pari tilaisuutta ottaa teemakuva. Toisella kerralla kamera oli mukana – rauhallinen odotus palkittiin.

Onko sateenkaaren päässä aarre, ainakin kaaren satuttaminen tavoitellun kohteen kohdalle vaatii sopivan kuvakulman? Maallikon mielipiteet ovat mukavia ja harmittomia, niistä tuskin kukaan pahoittaa mieltään. Jos mainitsen tässä nimiä, he ovat tunnustettuja alansa osaajia. (1) Jokaisen on pyrittävä ansaitsemaan leipänsä tavalla tai toisella – yleensä parhaiten osaamassaan työssä.

Suomen puujalkaa – metsäteollisuutta on kehitetty voimakkaasti sotien jälkeen. Sellu- ja paperitehtaita rakennettiin pitkin maata. Olen päässyt vierailemaan niistä moneen.

Tunsin urallaan puolenkymmentä sellu- tai paperitehdasta rakentaneen tai uusineen ”patruunan” (palkollinen hän sinänsä oli, mutta pitkään alalla ja päällikköjä…). Hänen tarinoidessaan oli kuin itse olisi ollut töissä mukana. Aamun lehdestä hän katsoi ensimmäisenä raakaöljyn ja sellun markkinahinnan uransa ajan. Niin, osa Suomen tehtaista on jo suljettu vanhentuneina tai kilpailun kiristyessä. Äskettäin kävin myös runsaat eläkepäivät viettäneen patruunan hautajaisissa.

Miten nykyiset metsätehtaat voivat? Kilpailu vaikuttaa kovalta.

Maallikon pohdinnassa alkuvaikutelmani Kuopion Sorsasaloon aiotusta uudesta jalostamosta ja Helsinkiin kovaa vauhtia uudelleen runnottavasta Guggenheimin museosta on ollut se, että niitä puuhaavat bulvaanit.

Pintapuolisesti asioihin perehtyneenä silmäilin netistä jotain lisätietoa. Uutisia päivän lehdessä on ollut toki runsaasti. Lukijalleni pahoittelen sitä, että ensivaikutelma tai mielikuva vaikuttaa pitkään ja muuttuu tai täsmentyy hitaasti.

  • Museohankkeessa on näkyvästi esillä muistissani aikoinaan ruotsalaiselle sähköyhtiölle sähkölaitoksia Suomesta ostellut liikemies Ari Lahti
  • ja jalostamoprojektin parissa puuhailevat aikoinaan eri yhtiöissä ansioituneet uuden yhtiön perustajajäsenet…

Päivitin tietojani johtaja Lahdesta ja aikamoisia saavutuksia ja verotietoja hänellä onkin.

Sorsasalon hankkeen osin eläkkeellä olevat puuhamiehet on esitelty lehdissä ja yhtiön sivuilla – osaajia kaikki ovat.

Nyt suositaan työllistymistä ja työllistämistä, joten on hyvä että myös edellä mainitsemani hankkeet työllistävät niiden parissa puuhailevat. Mainitsemani henkilöt ovat ansioituneet ja menestyneet urallaan, joten he ovat – tulkoon mainittua – nuhteettomia kansalaisia – sen mitä median kertomana tiedetään. Eräät heistä ovat jopa Suomen suurituloisimpiin kuuluvia, joten he työskentelevät rahvaaseen verraten täysin omassa sarjassaan.

Sanakirjoissa bulvaani on välikäsi, väli- tai haamuhenkilö, joka edustaa omissa nimissään muiden tietämättä taustalle jäävää henkilöä tai vastaavaa tahoa. Järjestelyä on käytetty kun haetaan riippumattomuutta taustahenkilön julkisesta maineesta, perustettaessa osakeyhtiöitä ja osuuskuntien valtaamiseen. Lisäksi lakia ja normeja on kierretty esimerkiksi tapauksissa, joissa taustataho ei itse saa ostaa laillisesti jotain kohdetta. Joskus salailuun on menty vaikka siihen ei olisi aihetta. (Museohankkeessa salailua ei olekaan – pitkään olen pohtinut, kenen asialla sellutehtailijat voisivat olla, jos siis olisivat jo sopineet sijoittajien mukaan tulosta pitemmän päälle?)

Välihenkilö saa työstään yleensä tulokseen perustuvan provision sitomatta kuitenkaan itse omaa pääomaansa hankkeeseen. tässä on viitattu agentuuriin. Välikäsi oli mielikuvissani pitkään jokin negatiivinen ilmaisu, mutta varsinkaan laillisuuskäytännön kannalta ei välttämättä sitä ole. Viitteen mukaan Suomessa bulvaanisuhde ei sellaisenaan ole kielletty, eikä tällä tavoin toimien saa kiertää verovelvollisuuksia.

Savon Sanomissa on kerrottu Sorsasalon hankkeesta usein ja erilaisia tietoja – usein että hankkeen budjetäärinen hinta on 1,4 miljardia – tämä mainitaan lähes kaikissa muissakin medioissa – lähes jutun johdannossa. Yhtiön sivuilla mainittiin keväällä 2016 muistaakseni kolme (3) erihintaista ja erilaajuista toteutusvaihtoehtoa. Mikä niistä toteutuu, ratkeaa lupaprosessien jälkeen ja ilmeisesti kokoon saatavissa olevan pääoman perusteella – varmaan näin on sanottukin ja pääteltävissä.

Miten paljon rahaa puuhamiehet saavat sijoittajilta kerättyä. Kummallakin hankkeella näyttäisi olevan tuo kerääminen ensisijainen rahoituskeino – ei siis sijoittaminen jo olevaa pääomaansa uudelleen – no, että joku toinen hankkeeseen sijoittaa.

Ehdin jo unohtaa pienimmän ja halvimman sellutehtaan hinta-arvion. Kenties se lienee se, mitä muistaakseni jossakin jutussa toivottiin saatavan julkisena tukena. Tietysti hallintoon ja palkkoihin siitä menee osa, ehkä 10 %, mutta, saatan muistaa väärin, jonnekin ”talteen” ottamani jutun mukaan toivottu tuki olisi kenties 380 miljoonaa? Hanke tarvitsisi siten vielä lähes miljardin, jos se toteutuisi koko laajuudessaan – sijoituksia Suomesta ja myös ulkomailta. (Kokonaishinta on lähes jokaisessa lehtijutussa 1,4 miljardia. Jos monet viimeaikaiset uutisoidut suuret hankkeet ennakoivat jotain, yläraja on yleensä tätä korkeammalla.)

Mukavasti hanke on saanut palstatilaa – niin vähillä rahoilla liikuttaessa.

Kauppalehden Optiossa todetaan 9.3.2015, että yhtiön johtohahmo on päättänyt neljän kaverinsa kanssa näyttää, että yrityksen ei tarvitse olla Stora Enso, UPM-Kymmene eikä edes Metsä Group voidakseen rakentaa miljardiluokan sellutehtaan Suomeen – niin: osaamisesta, rahasta, suunnitelmista ja viranomaisten luvistahan siinä vain on kysymys.

Pohdin jo tuossa kesällä Kallaveden vesien pilaantumista.

Otsikoin postaukseni erään matkakertomuksen mukaan. Intiassa käydessään matkailija totesi, että mitä pyhempi vesi sitä likaisempaa (kirjoitukseni: Pyhää vettä). Niinköhän tuo käy Kallavedenkin veden laadun kanssa?

Lehdissä ja uutisissa on ollut runsaasti museohankeasiaa.

Tämä Guggenheim Helsinki on arvostetun Solomon R. Guggenheimin säätiön nimissä kulkevan taidemuseon rakentaminen Helsinkiin. Helsingin kaupunki on ilmeisesti alkuaan tilannut säätiöltä yhteistyöselvityksen.

  • Maallikkoa ihmetyttää esimerkiksi tuo lisenssimaksu, jotain 30 miljoonaa. Netissä kerrottiin, että säätiö on sinänsä voittoa tuottamaton yhteisö, vaikka sille on maksettava ”arvostetun nimen käytöstä” jokin lisenssimaksu.

Britanniassa järjesti takavuosina jokin parlamentin valiokunta kuulemistilaisuuden eräistä lisenssimaksuista, joilla (ilmeisesti erilaisten valmiskahvien) tuotteiden myynnin tuloja siirrettiin ulkomaille lisenssimaksuina.

TV-ohjelman mukaan tällä menettelyllä vältettiin verojen tulouttaminen briteille. Ohjelman mukaan maksut menivät ensin johonkin verotuksellisesti halvempaan maahan ja toiminnan pääkallonpaikka oli kansankielisesti verokeidas.

Eipä tuo televisio-ohjelman kuvaama kuuleminen tuottanut asiantilaan muutosta – vilppiä tai ”virheitä” ei voitu todeta – että laillista peliä sekin oli ja on, vaikka maallikolle jäi mielikuva, että verokeidaskeinottelusta siinä(kin) oli oikeasti kysymys. Paljonko Suomesta maksetaan tämän kaltaisia lisenssimaksuja muihin maihin? Kenpä tietää. No, eihän se museohomma ole sen huonompi tai parempi, jos kauppatapana on yleinen maailman meininki, mutta ihmetyttää vain. Sama se tuossa tehtaassakin on, tuskinpa siitä uutta Talvivaaraa silti tulisi, vaikka vähällä rahalla oltaisiinkin liikkeellä …

Ravintola-alalla toimiva henkiilö sanoi, että kysymyksessä on franchise-toiminta.

Wikipediassa: Franchise (suom. ”toimilupa”, ”edustus”) myös franchising (suom. ”toiminta toimiluvalla”), on menettely, jossa yrittäjä hankkii oikeuden käyttää tavaramerkkiä ja menetelmiä harjoittamassaan yritystoiminnassa. Tästä oikeudesta yrittäjä suorittaa korvauksen, joka voi olla vuosittainen maksu tai prosentuaalinen osuus myynnistä tai voitosta.

Yleisimpiä franchise-periaatteella toimivia yrityksiä ovat hampurilais- ja muut ravintolat.

että silleen. Kenties kuva taitaa olla juttua parempi?


(1) Kuvan tehdas ei liity tähän juttuun, mutta se esiintyy usein teemoittajana ”Savon Selluna” aiheesta kirjoitettaessa.

Kommentit

  • Eino J. Pennanen

    tähän postaukseen saapui 13.1.2017 aamusta puolenkymmentä erikoista kommenttia; niissä oli lähettäjä(t) mutta varsinainen kommentti puuttuu – olisivatko automaattisia vai mitä?

Kommentointi on suljettu.