Eläköön kikky – uusi tuleminen uskonnon hiipuessa

Moni huokaa ehkä helpotuksesta kun joulun aika on ohi – vieraita, ruoan laittoa, kyläilyä, lahjojen hankintaa ja monta muuta askaretta on jälleen takana onnistuneesti.

Kun kirkkokansa vähenee (suuri ikäluokka jättää ajan) ja suomalaisista alle 50 % kuuluu kirkkoon, kalenteri voidaan muuttaa – ehkä muutetaankin: Moni nykyinen pyhäpäivä jää unholaan.

Entisajan juhlapyhinä tehdä töitä, pyhäkorvauksia ei makseta = kilpailukyky kohenee.

Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä.

Kirkollisia juhlapäiviä taitaa olla kalenterissamme kymmenen. Vuonna 1774 Ruotsi-Suomessa  poistettiin kalenterista yli puolet arkipyhistä. Jos olet selaillut roomalaista kalenteria, siinä taitaa olla juhlapäiviä huomattavasti suomalaista tapaa runsaammin (?).

Työpäiviä on lisätty kun Marianpäivä siirrettiin sunnuntaiksi. Moni muistaa, että vuonna 1973 siirtyivät loppiainen ja helatorstai lauantaihin, ja sen, että 1992 ne palautettiin takaisin.

Miten työaika jatkuu?

Arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi.

Kalenterissamme on pyhäpäiviä  13 kappaletta ja monelle töistä vapaita aattoja ovat joulu- ja juhannusaatto. Vuonna 2020 pyhäpäivä osuu viikolle arkipäiväksi seitsemän kertaa. Vuosi 2020 on myös karkausvuosi, eli helmikuussa on normaalin 28 päivän sijasta 29 päivää.

Työaika pitenee kun arkipäivälle sattuvista pyhäpäivistä luovutaan.

Tehokkuuskin kasvaa

Voimme kumota työaikalain (605/1996) 33 § Sunnuntaityö mukaan määräytyvät rajoitteet:

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

ja 2 mom korvaukset

Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös 22 tai 23 §:n mukaan määräytyvä korvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.

Sunnuntaityöstä maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa on noudatettava, mitä 22 §:ssä säädetään ylityöstä maksettavan korotetun palkan laskemisesta.

Tehy:n sivulta poimittua konkretiaa:

Sunnuntaina, arkipyhänä, lauantaina, iltaisin ja öisin tehdystä työstä maksetaan erillistä korvausta eli lisiä peruspalkan päälle. Sunnuntaina ja arkipyhinä tehdystä työstä maksetaan sadalla prosentilla korotettu palkka. Tehy

Keskustelupalstalta ym.

Yleensä arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on 3 kk kestänyt työsuhde ja se, että työvuoro jää tekemättä arkipyhän vuoksi.

Kalevan palstalla kysyttiin: Ruotsissa maksavat sunnuntai- ja lauantaityöstä 20 % ja juhlapyhäkorvaus on ( joulu, uusivuosi, pääsiäinen, juhannus ) 40 % . Eikö suomalaisille riittäisi myös tämä määrä?

Kirkollisuus laantuu – vapaapäivät vähenevät?

Wikipedian mukaan Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen, joten ne tulisi poistaa valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.

Samallahan se peruste ja tarve vapaapäiville poistuu ja voimme työskennellä ahkerammin jouluna, pääsiäisenä ja muina arkipäiväksi nykyisin sattuvina pyhäpäivinä. Kun päivien arvo katoaa, säästää palkanmaksaja korotusten maksussa – mikä sekin lisää työn tuottavuutta (yhä runsaammin ulkomaalaisten omistamissa firmoissa)

Jätä kommentti

*