eliitin some-puheet

Tavallinen väki kansasta on aina puhunut arkisesti, tavallisemmin kuin oppineisto tai eliitti. Sanoisinko rahvaan kielellä, ja murteilla. Ilmaisut voivat sinänsä olla tällä puhutulla yleiskielellä jopa eliitin kieltä värikkäämpiä, mutta yleensä aina kansanomaisia. Ilmaisuvoimasta ja arkikielen yleisyydestä ei liene epäilyksiä. Kansa on ilmaissut itseään perinteisen suoraviivaisesti, mitä nyt kaskuin, vitsein ja kiertoilmaisuin höystettynä.

Some-viestien aikakaudella arkikielen ilmaisuvoima, ja aihe yleensä, on noussut esiin eri kielenkäytön kanteilta. Aiemmin puhuttu puhe on saanut laajan levikin ja kirjallisen muodon sähköposteissa ynnä muussa mediassa.

Oppineisto ja kirjanoppineet ovat hallinneet erilaisia yhteiskunnan asioita rahvasta enemmän, joten puhuttu virka- ja kirjakielikin on ollut ilmeisesti monisanaisempi – tietävämpi – ehkä yläluokissa hienostelevaa tai elitististä – arvonsa tuntevaa.

  • Kielitieteen alalla diglossiaksi kutsutaan tilannetta, jossa yhteiskunnassa puhutaan samanaikaisesti kahta (yleensä läheistä sukua olevaa) eri kieltä.
  • Kielistä toista käytetään virallisissa yhteyksissä sekä hallinnossa, ja sillä on korkeampi status, kun taas toinen, yleensä paikallinen kieli, on kansan jokapäiväisessä käytössä. (wikipediaan merkityn mukaan)

Rahvaasta on mainintoja esimerkiksi jo Raamatussa.

  • Suomisanakirjassa rahvaasta; Varsinkin vanhentunut tavallinen kansa, maalaisväestö, maalaiset (sivistyneistön, säätyläisten vastakohtana),
  • ja pätkä Raamatusta: ”Tuo rahvas ei tiedä laista mitään – kirottuja kaikki!”

Kielen asiantuntija 1986:

Kun murteiden päälle ja yläpuolelle luotiin suomen kirjakieli, alueellisen vaihtelun päälle lisättiin puhujan sosiaalisen aseman mukainen muuntelu. Kirjakieli omaksuttiin nuoren ja vähälukuisen suomenkielisen sivistyneistön puhekieleksi, ja koululaitos levitti sitä yhteiseen kansaan. (Klaus Mäkelä Kielikello Artikkeli 2/1986)

On varsin mahdollista, että suomen kielen jyrkkenevä diglossia lisää kulttuurista eriarvoisuutta. Samoin on uskottavaa, että kielen spontaani kehitys johtaa kärkevämpiin sosiaalisiin erotteluihin kuin valtiollisesti säädelty kielen muuttuminen. (Klaus Mäkelä Kielikello Artikkeli 2/1986)

Havaitsithan, että Mäkelän pohdinta on jo vuodelta 1986.

Jätä kommentti

*