elokuu – 1912 – – 2019

Elokuu on puutarhan parasta aikaa.

Jos olet istuttanut tai kylvänyt vihanneksia tai hedelmäpuita, saat paljon satoa juuri elokuussa. (pari lainausta ammattilaisten verkkosivuilta – joita on yllättävän runsaasti. Laitan loppuun erään linkin työohjelmasivulle.)

Aloitin jutusteluni syyskuusta

Kommentoin tai lainailin muutamia rivejä vuonna 1912 julkaistusta Puutarhan työkalenterikirjasta. Maallikon ajatuksista ei liene puutarhurille haittaa jos ei liioin hyötyäkään.

Ajankohtaista 2019 on, että kaupunkirakenne tiivistyy. Isot tontit jaetaan useamman talon kesken.

Tästä tietenkin seuraa se, että puutarhapalstat pienenevät tai katoavat tyystin, jos kenellä sellainen kaupungissa on ollut. Missä tuo tiivistyminen ensin toteutuu? Pieniä tontteja on ymmärtääkseni jo ollut iät ajat, joten sinänsä ei liene ajatuksessa mitään uutta?

Tonttimaa on kallista.

Toivottavasti kesän sato onnistui.

Elokuussa kerätään pääasiallinen puutarhan sato – talviperunat ym. vasta syksyllä.

Siis se mitä sattui tulemaan; mitä jäi porkkanoista jäljelle city-kanien jälkeen, jos viitsii poimia mansikat, raparperin, mustaherukat ja punaisen viinimarjan (minkä kuva 1912 kirjasen kannessa on), käydä metsässä marjastamassa ja sienestämässä, sekä ehtii tai viitsii säilöä talteen keräämänsä.

Porkkanat ja perunat nahistuvat viileäkaapissa varsin pian, joten tuskinpa niitä paljon kertyi, ja jos, niin toivottavasti talossa on oikea kellari.

Ammattilaisen sato on runsas ja hyvänlaatuinen – tietenkin.

Onnittelemme vilpittömästi!

Jokainen tietää

että eihän kotipuutarhauksessa sinänsä ole mitään järkeä, tai kuvallista hyötyä – ehkä aikoinaan pula-aikoina kun ruokaa ei ollut kaupassa – piti kasvattaa itse minkä kykeni. Kaiken saa kaupasta. porkkanat ja perunat euron pari kilo, hedelmiä tuodaan pitkin maailmaa ympäri vuoden jne.

Harrastuksesta lienee nykyisin kyse? Hyvä harrastus puutarhaus onkin. Nuoruudestani muistan, että paljon kaikenlaista tietoa tulisi puutarhurilla olla. Ja kokemusta vuosien saatosta.

Ehkäpä joskus omaan puutarhan. Teemakuvassa oleva talo saattaisi olla haaveitteni asuinpaikka (Kuvassahan on Kuopion entinen Tullikamari, joka on jo pitkään ollut uusiokäytössä, mutta silti!). Kenties se olisi se punainen tupa ja perunamaa – mutta

mihinkäpä sitä talveksi kaupungista lähtisi? teiden auraus ja kaikki sellainen … olisihan se kellari kyllä maaseutumökissä varmasti lähellä ja syksyllä täysi pihapuutarhan tuotteista …

Ostamme lähiruokaa!

Jätä kommentti

*