Ensimmäinen puolue Suomessa

Puolueohjelmia 1880-luvulta 1960-luvulle käsittelevä teos mainitsee, että ensimmäiset puolueet Suomessa olivat ns. kielipuolueet. Tuolloin väiteltiin ruotsinkielen asemasta – puolesta ja vastaan. Kirjoitan näistä ajoista hieman myöhemmin.

Varhaisin puolue on mielestäni ollut herännäisyys – Savossakin vaikuttanut Paavo Ruotsalaisen johtama – maallikkojen keskuudessa kehittynyt kristillinen herätysliike.

Liikehdintään tai liikkeeseen liittyi kautta Suomen väestöä eri yhteiskuntaluokista 1800-luvun alkupuolella. Jo tuota aiemmin uskonnollista herännäisyyttä esiintyi 1700-luvulla Ruotsin vallan aikaan. Heikki Ylikangas on tutkinut körttiläisyyden eri ilmentymiä teoksessaan Körttiläiset käräjillä (1979).

Herännäisyyteen liittyi pääasiassa talonpoikaissäädyn ja tätä hieman köyhempää maalaisväestöä. Myöhempinä aikoina osasta mukana olleista on käytetty nähdäkseni myös liikaväestö ja loisväestö -nimityksiä (heitä, joilla ei ollut omaa asuntoa).

Aivan rutiköyhät eivät olleet rikkaitten ohella liikkeessä mukana – tai vastustivat sitä ylemmän papiston ja nationalistisen sivistyneistön tapaan. Papeista liikkeeseen liittyivät alimmilla virkaportailla olevat – he, joilla yleneminen tai eteneminen oli aiheuttanut ”turhaumia” tai muuta vastaavaa (käsite saattaa tietenkin olla vastustajien polemiikista peräisin).

Mukana on ollut myös ylempää säätyläistöä ja esimerkiksi yliopiston osakuntalaisia (pohojalaisia lähinnä, kts Ylikangas tarkemmin). Kun papit saivat ylempiä virkoja, heidän edistämänsä liikehdintä tasaantui heidän johdollaan (hieman yksinkertaistaen).

Poimin Aholansaarisäätiön verkkosivuilta luonnehdinnan: Aholansaaresta tuli myös oman aikansa sielunhoidollinen keskus. Oivallisen ihmistuntemuksen omaavan Ruotsalaisen luokse lähetettiin potilaita jopa Kuopion lääkäreiden toimesta. Ketä he eivät kyenneet auttamaan, sille saattoi olla toivoa saaressa asuvasta hullusta talonpojasta.

Myös kansalliset merkkimiehet, Lönnrot, Runeberg, Snellman ja Topelius huomasivat Ruotsalaisen ja kirjoittivat hänestä, kaksi edellistä kriittisesti, jälkimmäiset myötämielisemmin. Tavatessaan Snellmanin Iisalmen pappilassa Ruotsalainen tokaisi tälle Hegelin filosofiasta innostuneelle ajattelijalle: ”Työ philosophit teette saman selevän Roamatusta ko sika pottuhalmeesta.”
http://www.aholansaari.fi/16-paavo-ruotsalainen
https://www.h-y.fi/17-paavo-ruotsalainen

Pastori K. Tornbergin piirros
Tämä teos on public domainissa lähes maailmanlaajuisesti, koska tekijän kuolemasta on kulunut yli 80 vuotta.

Kommentit

  • Eino J. Pennanen

    Sivua päivitetään lähiaikoina. Politiikkasarjan toinen numeroimaton, sillä varhaisimpia liikkeitä on mielestäni tuotava esiin ennen itsenäistymisaikamme puolueita ja näistä kehittyneitä itsenäisyydenajan puolueita.
    Kirjoitusta laadittaessa jokin täppi tökkäsi, joten palaamme asiaan paremmalla ajalla. Idea sinänsä tästäkin tekstistä jo kehkeytyy:

    KYSYMYS: millainen Suomi olisi nyt, jos herännäisyydestä olisi kehittynyt Suomen (ainoa) toimintatapa ja valtapuolue?
    Herännäisyyteen liittyviä piirteitä voi jokainen silmitellä esimerkiksi linkkien takaa ja Wikipediastakin – aiheesta on lisäksi lukuisia teoksia.

    Herännäisyys kamppaili varhaisten nationalistien kanssa, joihin on luettu mm. Elias Lönnrot, kansallisrunoilijaksi kutsuttu Runeberg ja myös Snellman. Vastustusta aiheutti myös korkein valtiovalta, joka oli kiinnostunut Ranskan vallankumouksen kaltaisista ilmiöistä valtakunnassaan. Papistoa näytti askarruttavan kansan heiltä mahdollisesti viemä valta – oppivathan he lukemaan ja pohtimaan asioitaan itse …

    Numeroimaton nro 1: http://blogit.savonsanomat.fi/rauhallista-odotusta/37579/

Jätä kommentti

*