helikopterit tehokäyttöön maaseudulla

Pelastus- ja palveluhelikoptereita voitaisiin käyttää runsaammin

Helikopteri näyttää tulleen pelastuspuheisiin ”lentävänä ambulanssina” 1945 pintaan, toimintaan Korean sodassa ja siviilikäyttöön Yhdysvalloissa 1960-luvulla.[1] Suomessa toiminta on vielä varsin uusi ja pientä, viisi kopteria sairaanhoitopiireillä. Voisiko Posti, rahti, taksi ja/tai muut palvelut tuoda helikopterit runsaasti Suomen syrjäseuduille?

Eräässä kahviokeskustelussa takavuosina viereisen pöydän asiantuntija kertoi, että Ranskassa helikoptereita käytetään runsaasti. Esimerkkinä oli Pariisi. Hän puhui lääkärin termein hoidon aloittamisajoista – muistaakseni esimerkiksi liuotinhoidoista, joista juuri silloin oli uutisoinnissakin ollut puhetta. Tärkeältä tavoitteelta kuulosti.

Hänen kertomuksensa oli maallikollekin ymmärrettävä suurkaupungin osalta, mutta entäpä Suomessa.

Suomeen saattaisi myös soveltua tuo ranskalainen malli. Siellä käytön pontimena ilmeisesti ovat ensisijaisesti liikenneruuhkat, meillä Suomessa pitkät etäisyydet. Kustannukset ratkaisevat varmaankin käytön laajenemisen? Etsin netistä toiminnan kustannuksia – mitä lääkärihelikopteri maksaa. Löysin pari epätarkkaa tulosta;

12.5.2009 on Helsingin kaupunginkirjasto julkaissut tietoja asiakkaan kysymykseen:

”Yhden lääkärihelikopterin kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä noin 2,5 – 2,7 miljoonaa euroa vuodessa.” – Päivälehdessä kerrotaan, että vuodesta 2012 alkaen kuluista on vastannut valtio ja toiminnasta sairaanhoitopiirien omistama Finhemms (SS).

2009 Kirjasto kertoo, että

”Lähetimme kysymyksen Medi-Helille ja saimme seuraavan vastauksen: Medi-Helin kulut jakaantuvat kolmeen, helposti eroteltavaan osioon.

  1. Nämä ovat kysyjän tiedustelemat lentämisen kulut,
  2. toisena lääkinnän kulut ja
  3. kolmantena hallinnon ja infrastruktuurin kulut.

– Lääkinnän kulut syntyvät lääkärien palkoista, lääkkeistä ja hoitovälineiden hankinnasta ja käytöstä. Tästä kuluerästä vastaa sairaanhoitopiiri.

– Hallinnon ja infrastruktuurin kuluilla tarkoitetaan Medi-Heli ry:n toimiston kuluja, tukikohtien ylläpitämistä, koulutusta, erilaisia ylläpito-, korjaus-, yms. kuluja. Tästä kuluerästä vastaa yhdistys, siis Medi-Heli ry keräysvaroillaan.”

Maallikon arssinoidessa, oletettavasti

kulut tasoittuvat helikopterien määrän kasvaessa yhden lentotunnin tai pelastustehtävän osalta, kun ylläpito kohdentuu useammalle kopterille ja sama henkilöstö työskentelee kenties useammassa kohteessa.

Mikä konemäärä on Suomen kustannusoptimi, on asiantuntijoiden laskettava. Kuluihin vaikuttaisivat tietenkin, mitä kaikkea helikopterilaivastolla tehtäisiin – mitä muita tuloja niillä voisi tienata?

Pelastustoiminnan koptereille saattaisi olla muutakin käyttöä harvaan asutulla seudulla.

Miten olisi postin ja yhteiskunnan palvelut, entä maaseudun asukkaiden ja esim. vanhusten terveyskeskus- ja asiointimatkat? Ehkä helikopteri on tähän kuitenkin liian kallis, vaikka syrjäseutujen tieolot heikkenevätkin kaiken aikaa – teiden auraaminen talvisaikaan maksaa sekin?

Eräs kannanottokirjoitus herätti mielenkiintoa:

”Ensihoidon kuljetusmatkat Kaakkois-Suomessa ovat pidentymässä päivystyksen keskittämisen vuoksi. Kriittisessä tilassa olevien potilaiden tehokkaaseen ensihoitoon tarvitaan kuitenkin usein lääkäriä. Ratkaisuksi ehdotetaan lääkärihelikopteria, joka avulla toteutuisi myös ensihoidon alueellinen tasa-arvo” (Posted on September 21, 2016 Copyright © 2017 ILMAILUA). Helikopterien määrän lisäämiselle näyttää tulevan paineita sotesta.

Muistelen, ett’ jossakin uutisoitiin, että maailmalla järjestetään kursseja siitä, miten synnytetään taksissa. – Helikopterikyyti saattaisi nopeuttaa Suomessakin matkaa paljolti pitkien matkojen päähän keskittyviin synnytyssairaaloihin – varsin tehokkaasti.

Tekniikka & Talous -lehti ennakoi vuonna 2014, että

parin vuoden sisällä tulisi markkinoille auton ajon vaivattomuuteen verrattava helikopteri. Suunnittelijoiden tavoitteena oli uutisen mukaan tehdä kopterista eräs yksityisen liikenteen vaihtoehto ja helpottaa erityisesti liikenneruuhkia. Uutisoinnissa arveltiin, että alkuun kopteria ehkä käytettäisiin taksiliikenteeseen.

Kuinka hankkeen lienee käynyt?

Savon Sanomat esitteli Savon lääkärihelikopterin.

Pitkien etäisyyksien maassa koptereille on tarvetta. Hoidon tehokkuuden kasvu vahvistaa, että kopterit kannattaa pitää ilmassa.” (Pääkirjoitus 1.2. ja uutinen 31.1.2017)

Tämä varmasti pysyy ja saavutettu tuottavuuden kasvu pontimena ehkä päästään vielä pidemmälle!