häkäpönttöjen paluu?

Häkäpönttöauto kuvattuna 1942 siellä jossakin (ote), SA-kuva-arkisto

Paluu tulevaisuuteen –elokuvan auto käytti jätettä polttoaineena jo 1980-luvulla. Kotimaisen bio-polttoaineen osuus kasvaa valmistuksen edistyessä. Näin on hyvä, tuonti vähenee ja omavaraisuus kasvaa.

 

Kuvan autossa oli teollisesti valmistettu ”häkäpönttö”. Se oli vuonna 1942 siis kaasuauto. Saako niitä ostaa nykyisin? Pöntössä poltettiin pilkkeiltä ja tuotettiin häkäkaasua. Ajatus johtui mieleeni autojen häkäarvojen peukaloinnista ja autoverojutuista sekä tuorepuun kuivaa puuta paremmasta lämpöarvoa käsitelleestä uutisesta.

 

Eräs auton käytön veroperuste Suomessa on ymmärtääkseni auton päästöjen sisältämä häkä – hiilidioksidi – mitä valmistajan ilmoittamia arvoja äskettäin peukaloitiin, jos muistan oikein.

Verohallinnon sivulla kerrotaan:

” Autoveron määrä riippuu auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta Suomen markkinoilla sekä päästölukemasta (CO2).

Autovero lasketaan ajoneuvon yleisen vähittäismyyntiarvon eli verotusarvon perusteella. Prosenttiluku, jolla autovero lasketaan yleisestä vähittäismyyntiarvosta, määräytyy auton tyyppihyväksynnän mukaisen päästölukeman (CO2) perusteella. Vanhemmilla autoilla, joista ei ole saatavissa päästölukemaa (CO2), sovelletaan auton kokonaispainoon ja käyttövoimaan perustuvaa veroprosenttia.”

 

Autovero on Suomeen rekisteröitäviksi aiotuista ajoneuvoista maksettava vero. Sen kantaa tullilaitos. Autovero täytyy olla maksettuna, ennen kuin auto voidaan rekisteröidä.  Ajoneuvovero on vuotuinen ajoneuvosta muuten vaan perittävä vero – siis käyttömaksu.

Autoveron historia wikipediaan kirjoitettuna:

”Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1. tammikuuta 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden”.

 

Käyttövoimavero:

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa koskee henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Henkilöautojen käyttövoimavero on 5,5 senttiä/pvä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Käyttövoima snt/pv/alkava 100 kg: Diesel 5,5 , Sähkö 1,5, Sähkö ja moottoribensiini 0,5, Sähkö ja dieselöljy 4,9, Metaanipolttoaine 3,1.

 

Palatakseni tuohon häkäautoon.

Sille on löytämässäni aineistossa ainoastaan ns. haittavero, ei käyttövoimaveroa. Häkä siis lisää autoveron määrää. Häkä kannattaa polttaa moottorissa pois. Mutta, olisiko häkäauto nykyisin kannattava? jos joku sellaisia moottoreita ja pönttöjä valmistaisi?

 

Juttujen mukaan, joita omakohtaisesti vain harva sota-ajoilta enää kertoo, meno oli varsin hidasta.

Pilkepinoja voisi laittaa huoltoasemien tapaan tienvarsiin – puupinoja – laanejahan yleensä on valtateiden varsilla, joten rankoja voisi sahata lämpimikseen ja maksaa kännykällä ostokset – tai ostaa valmiita hiiliä säkillisen tienvarsikaupasta tai paikallisesta kievarista …

Kyllä se mopoauton vauhdin nykytekniikalla päihittäisi. Entäpä tuo käytön edullisuus ja vaivattomuus … olisihan sen kanssa paljon automiehen (-naisen) autoilussa muutenkin harrastamaa puuhaa.


Joko luit kirjoitukseni autoilusta?

Kakkosauto – julkinen kyyti kehittyy

Tämä järjestely voisi jopa kokonaan korvata puheena olevan liikenneväyläuudistushankkeen?

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    unohdin mainita sen, että 1980-luvulla tuttavani laski että auton myyntihinnassa oli yli 100 % erilaisia veroja tai veroluonteisia maksuja (taisi olla jopa 126 %). Pitikö tuo paikkansa, mutta ainakin hän oli laskelmistaan vakuuttunut.

    Paljonko auton ostaja maksaa nykyisin veroja: + alvi + tulli + autovero + mitä muuta?

    Auton käyttäminen maksaa lisäksi, mutta sille annetaan arvoa toiste:

    Autolle on tietenkin oltava vakuutus (monella niitä on useampia tai eri tasoisia), huolto, renkaat, pesu, ja tietenkin: autolaina, jos sellainen on; auton arvon vähentyminen (poistot) jne.

  • Eino J. Pennanen

    Tiesithän, että oikeat pilkkeet olivat noin parin tuuman kokoisia puupaloja tai kuutioita? Eräs aikalainen kertoi tämän äskettäin, kun ajattelin jopa, että ne olivat pienehköjä hellapuita tai vastaavia.

    Eräät yritykset olivat niitä Savossakin valmistaneet ja esimerkiksi postiautot niitä kuljettaneet rahtina.

Jätä kommentti

*