Harvinaista herkkua

Rahan tekeminen pörssikursseja heiluttelemalla ... miten?

On jo yli 20 vuotta siitä kun pohdin sitä, miten Suomen markan arvoa voitaisiin nostaa 15 %. Kannatin tätä aiemmin monen muun ohella korkean markan arvon devalvointia vuonna 1991 (laski ja alkoi kellua). Ideani 1994 syksyllä oli, että markkaan sijoittaminen tuo sekä kurssihyödyn etää sijoitusten korko- tai osinkotuoton. Korkea-arvoisella valuutalla sai enemmän matalamman kurssin markkoja kuin aiemmin. Markan arvo nousikin lähes toivomani määrän verran. Lamasta toipuminen saattoi alkaa.

Vastaava mekanismi toimii tietenkin myös brittien halventuneen punnan ja brittien sisäisillä sijoitus- ja osakemarkkinoilla.

Yhtäältä, rahan tekemiseen on muitakin keinoja. Tätä ”rahaa” taitaa olla moninkertaisesti reaalitalouden arvon määrä, joten sillä voi myös pelata. Luin eräästä tempusta, jota ei virallisesti liene olemassakaan, mutta siinä osakkeen kurssia manipuloimalla saadaan se laskemaan; kun on esimerkiksi ”lainattu” joltakin nippu osakkeita (hintaan 100), ja ostetaan palautettavat / myytävät osakkeet halvemmalla (hintaan 40), erotus (hintaan 60) on saatu voitto (mikä kerrotaan ”vipuvarren” pituudella, mikä vastaa operaatioon sidottua rahamäärää). Muistakseni tällä pelikeinolla on tainnut mennä pari pankkia nurin ja sun muuta, mutta ilmeisesti siten on saatu myös ”voittoja”.

Ajatukseni tässä ja jo aiemmin kirjoituksessani on ollut, että osakkeisiin ja pörsseihin nojautuva taloutemme ei ole vakaa. (Viittaan jäljempänä loistehoon)

Kurssit sahaavat ja lamakaudet toistuvat. Usein laman aiheuttajina ovat pörssissä keinottelijat – kuten jo vuonna 1928 ja myös 2008. Nähdäkseni voi sanoa, että reaalitalous elättää joukon loistaloutta, jos pörssimeklarit ja sijoittajat tähän kuntaan luetaan. ”Oikea työkin” on vaikea määritellä, mutta silti. Kerron syksymmällä jo aiemmin kirjoittamistani ajatuksista talousjärjestelmän vakauttamisesta – noin niinkuin maallikkona. Väki täytyisi asettaa Maon ja Stalinin tapaan ”uudelleen koulutettavaksi” tai keksiä vastaavaa …

Loiskiehunta oli aikoinaan presidentti Urho Kekkosen 1975 käyttämä sanonta, jonka selitys löytyi netistä, Viite 3 jäljempänä.

Siinä viitataan nobelpalkittuun keksintöön kun mallinnetaan suomalaisen poliittisen keskustelun ilmentymiä – nähdäkseni oikein näppärästi.

Loiskiehunta on tässä kirjoituksessani jotain sähkövoimatekniikan lostehon ja UKK:n loiskiehunta-ajattelun yhdistelmä pörssissä.

Raha tietenkin vaihtaa omistajaansa aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus – ja siis joku sen tilaisuuden tarjoaa – uskoo tähän. On totta, että vain noin pari prosenttia omistaa käytännössä maailman varallisuuden. Hyöty tästäkin kasautuu samoille tahoille. Jos tuollaisia vipuvarsia on jollakin vara rakennella – tai siis oli ennen juhannusta – hänellä on tietenkin hyvät mahdollisuudet voitta, jos …. kaikki toimii odotetusti …. eli joku myy halvalla.

Lähemmät pohdinnat jäävät kaiketi lomakauden jälkeen. Muistaakseni laman torjuntaan teorian kehittänyt Keynes vetäytyi pörssistä lamavuosiksi kotitilalleen … joten kesällä kannattaa panostaa mansikoihin ja rentoutumiseen – sellaisen jolla ei tuota pörssitaitoa juuri ole – tai suuria taloudellisia intressäjä valvottavanaan tai etupiirejä valloitettavanaan.

Kirjoitan syksymmällä lisäksi myös siitä, että esimerkiksi Suomi on vastustanut eurovelkojen jakamista ”yhteiseksi velaksi”, mutta kaikesta huolimatta Euroopan keskuspankki näyttää näin tekevän ostelemalla ymmärrykseni mukaan niin sanottuja ”roskalainoja” – Suomen pankkikin taitaa pian yltää jo 80 miljardin rajaan, mikä eduskunnan pankkina toimittaessa tarkoittaa Suomen valtion velan tuplaantumista, siis jos valtio joutuu velat maksamaan …

ODOTETAAN RAUHALLISESTI – JA – VIETETÄÄN RAUHALLINEN KESÄ

KIRJOITTELEN JA PÄIVITÄN TÄTÄ SIVUA KESÄN AIKANA, KUN MUISTAN JA SATEET SALLIVAT!

Eino J.

 

Viittauksia

  1. Loisteho https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho; Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P vektoreiden erotusta. Loistehon yksikkö on vari. Näennäisteho (S) on pätötehon (P) ja loistehon (Q) vektorisumma. φ = Vaihesiirto voidaan laskea Wikipediassa olevan kaavan mukaan. Asiasta on lukuisia sivuja.
  2. loistehon kompensointi on tarpeen, jotta sähkölinjaa ja -verkkoa ei kuormiteta tarpeettomasti: http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/09_0_Loistehon%20kompensointi%20ja%20yliaallot.pdf

  3. Loiskiehunta, presidentti Kekkonen (ilmeisesti ulkopoliittisen puheen referaatti, mikä kannattaa tarkistaa) https://www.urbaanisanakirja.com/word/loiskiehunta/

  4. sovellus Savon Sanomissa http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Loiskiehunta-testaa-Suomen-johtamismallia/514817

  5. Keynesistä Keynesin esittely noin yleensä (en lukenut tarkemmin, joten silmittely riittää): https://fi.wikipedia.org/