Hattu kiertämään

Kuopion Tuomiokirkko rännikadulta - palokujalta - nähtynä

Kotinsa äskettäin menettäneille oli saatu järjestettyä tarpeellista – yösija, varmaankin säikähdyksen jälkikäsittelyä, ruokaa ja päivässä kaikkea muuta tarpeellista. Havaitsin tämän päivälehden uutisista  Toivalan ja Nilsiän rivitalopaloista. Osalle oli järjestynyt välitön sukulaisten tuki ja eräille vastaavaa eri järjestöjen kautta. Mukava tietää, että kirkolla on ollut jo pitempään menetelmä kerätä täsmäapua netissä. Myös Punainen risti oli ansioitunut näissä hätäaputilanteissa.

Kuinka ulkosalle jääneen avustaminen noin yleensä meillä Suomessa toimii? pitäisi varmaankin sisältyä kansalaistietoon, mutta enpä tuota osaisi heti mennä kenellekään neuvomaan? Hätänumero 112 on jokaisessa muistiossa ja kodin kansiossa, mutta entäpä muu muuten. Kansanhuoltoon kaiketi jokainen viimekädessä kävelee arjen tullen – siis kunnan sosiaalitoimen tykö sekä mitä ilmeisimmin oman kotivakuutuksen myöntäneen vakuutuslaitoksen konttoriin, tai nykyisin nettiosoitteeseen.

Entä se yösija sitten? Mistäs sitä löytää keskellä yötä ilman nettiä ja puhelinta mitään tai ketään asiaa järjestämään, tai vaikka kodin kansiossa olisivatkin olleet kaikki tarpeelliset tiedot? Rahaton ja avojaloin yöpuvussa?

Uskoakseni pelastusviranomaiset järjestävät jokaisen välittömän tarpeen osalta uuden alkuun, mutta lopusta on kaiketi selvittävä itse omatoimisesti – auttajia tietenkin yhteiskunnassa on, osa edellä sivutuista on viran puolesta toimessaan ja osa        vapaaehtoistyössä. Hyvä niin.

Kannattaa näköjään olla noista hätäapu asioistakin ja niiden paikallisista turvaverkkoasioista yleispiirteisesti selvillä – sen enempää nyt aihetta kuitenkaan peläten, mutta – – joulun tietämissä erityisen huolellinen kynttilöiden ja ulkotulien kanssa.

Nuo tukikonsertit vaikuttivat lehden palstoilta silmäillen onnistuneilta ja lähimmäisen auttamistapana yksittäistapauksina onnistuneilta – kaikkeenhan ei hätäapua voi samalla tavoin kerätä – autettavaa on lähipiirissäkin niin paljon – että meillä on oltava tähän jokin vakioratkaisu – mikä se milloinkin on, on yhteiskunnallinen hätäapuasia.

Kun asunnottomiakin on vielä runsaasti, jokin huolehtimisratkaisu on varmasti jo olemassa, kun sen vain itselleen keksii – vai onko sittenkään?

 

Jouluisen kaunis maisema on kuitenkin kylmä ja tarvitsee   lämpimän asunnon ja vaatteet oleiluun.

Jouluisen kaunis maisema on kuitenkin kylmä ja tarvitsee lämpimän asunnon ja vaatteet oleiluun.

 

Hyvä että naapurien karttuisa käsi on näissä tapauksissa ollut tukena – itse vilustelin noihin aikoihin lenssun kourissa.

Jätä kommentti

*