Huhtikuu – sijoitus pääomaan

Linnojen sotaväki sai palkkana olutta. Useita litroja päivässä. Oluenpanossa käytettiin mausteena humalaa, joten jokaisen piti kasvattaa humalaa ryytimaassaan – humalasalot olivat tuttu näky teiden ja pihojen varsilla. Ehkäpä Kuopion puistoihin voisi pari humalasalkoa laittaa?

 

Huhtikuussa ryhdytään kunnostamaan kodinpuutarhaa, ikkunatarhaa ja erityisesti parveketarhaa, kellä sellainen nykyisin jo on. 1912 Kotipuutarhan Työkalenterissa vaaitaan hedelmäpuita pääomana. Hedelmät ovat pääoman korkoa. Hyvin ajateltu. Omenapuita leikataan silloin kun mahla ei vielä virtaa. Tavoite on kasvattaa puu kestämään hedelmien, lumen ja myrskyn paino. Oksat kasvatetaan siten, että valo pääsee oksien välistä hyvin.

 

Huhtikuussa voi jo asettaa ja kylvää ulkona lavoihin, ns. kylmälavoihin, joissa katteena ovat vain lasiruudut. Pehkuja lämmikkeeksi tarvitaan jo lämpölavaa vähemmän. (kirjoittajan puutarha on etelämpänä kuin Kuopio!)

Tästä se kevät kohenee. Puutarhan teitä ja salaojia kunnostetaan. Varhaiset perunalajikkeet otetaan itämään. Onkohan perunalajiketta, mitä voisi kasvattaa parvekelaatikossa? Kukat ja varsi on komea näky.

 

Huonekasveja, tai kuten kirjoittaja Ossian Lundén sanoo, ikkunatarhaa, voi edelleen kunnostaa – käsittääkseni multia voi vielä vaihtaa. Paras aika tälle lienee alkuvuodesta, mutta talvehtineita lajeja otetaan kesää varten kasvamaan.

Lapsuudessani hyvä kukkamulta haettiin lepikosta. Se kuumennettiin pellillä leivinuunissa, jolloin ötökät katosivat. Multa sai aikaan sen, että kasvit kasvoivat pitkiksi, osa oli jopa rotkuloita, mutta vehmaita. Lannoitteena oli kanankakkaliemi, kun multa vanheni. Multaa ja ravinteita saa nykyisin kaupasta. Mitkä artikkelit lienevät parhaita kotona, on otettava selvää.

 

Huhtikuun työkalenteri päättyy: Linnunuuttuja voipi vieläkin nostaa puihin. Pohdiskelin, mitähän nuo ovat, jotta voisi nostaa? Yleisökysymys.

Kommentit

  • Eino J. Pennanen

    uuttu on linnun pönttö
    (kuviakin löytyy)

    MYÖS: Uuttukyyhky (Columba oenas) on keskikokoinen kyyhkylaji, jota on myös kutsuttu metsäkyyhkyksi. Se on Suomessa rauhoitettu. Wikipedia

    Suomisanakirja: Eräille (vesi)linnuille munimista varten tehty pesimispönttö. Esimerkiksi: Telkän uuttu.

    Haku viittaa esim. kirjoitukseen, minkä mukaan saamelaiset tekevät linnun munien keräämiseen sopivia pesäkoloja

Jätä kommentti

*