Huoletonta kierrätystä – luonnollisesti

Mistä aineksista kertyy 2000 kcal päivässä?

Luonto ottaa omansa:

Viidakkoon rakennettu paperikone ruostui alkupäästään ennen kuin loppupää oli valmis. Eräs bakteeri söi teräksestä hiilen, uutisoitiin koneen valmistajan ongelmista joskus 1980-luvulla. Metsien hakkuut ja raivaaminen pelloiksi ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Miksi?

Jos egyptiläinen kulttuuri olisi vallitseva, meillä olisi kymmenissä miljardeissa oleva muumioitten varasto – muistamme että ruumis palsamoitiin odottamaan ikuista elämää. Varmaankin osa sodissa kaatuneista jätettiin tantereelle, osan söivät krokotiilit ja muut pedot, osa hukkui jne., luomakunnassa jokainen on toisen ruokaa, mutta kuitenkin, muumiomäärä olisi huikea.

Jos yksi muumio veisi vaikka 0,45 m3 , miljardin viemä tila olisi noin 450 miljoonaa kuutiometriä, ja kymmenen 4,5 miljardia m3. Jos taasen kaikki heräisivät lupausten mukaan samaan aikaan kuolleista, se olisi katastrofi elintarvikehuollon kannalta – ruoka ei kaikille riittäisi?

Kasvava väestö tarvitsee ravintoa.

Pohdiskelin, että vähimmäismäärä päivässä lienee noin 1500 kcal, ja keskimäärin ehkä 80 kcal /h, eli noin 2000 kcal päivässä. kokosin tuosta kuvan.

Teksasilaiset ovat naudanlihan äärellä muita kookkaampia, itämaalaiset riisin ja kalan syöjinä pienehköjä, vegaanit kuihtuneempia ja ylen syöjät muita muhkeampia, joten tarkkaa maailman keskiarvoa lienee vaikea sanoa, kun osa väestöstä suorastaan näkee nälkää – mutta olkoon tuo luku kaavassa mukana.

Tarvittava kalorimäärä on arviolta 34 kertainen siitä mitä se oli vuoden 0 paikkeilla.

Ensimmäinen miljardi ihmistä saavutettiin jossakin vaiheessa 1800-luvun lopulla ja 100 vuodessa on kertynyt kuusi miljardia lisää, ollen nyt noin reilut 7  000   000  000   ihmistä.

Aprikoin, että vuonna 0 tarvittiin ruokaa 30 000 000  000 … 39  000 000  000 kcal verran.
Nykyisin ruokaa tulisi olla 1 050 000  000  000 … 1 365 000 000 000 kilokalorin verran, jotta maailman väestö olisi ravittu. Tämä lienee 35 kertaa enemmän kuin mitä ihmiskunta tarvitsi reilut 2000 vuotta sitten?

Kukapa tuon sitten järjestää?

Jokainen valtio ei ole omavarainen ruokahuollon suhteen. Metsät on kaadettu ja maa on kuivunut eroosion vaikutuksesta – ja väestö on kasvanut käytännössä yli äyräiden samaan aikaan.

Siinäpä se.

Mistä ruoka-aineista tuon energiamäärän saa kerättyä, on asiantuntijoilla ja tuottajilla varmasti tiedossa. Ymmärtääkseni Suomi on myös ruoan tuotannossa tuonnin varassa, eli että              jokainen ei saa syödäkseen pelkästään suomalaisen ja lähiruoan ansiosta? näin otaksun?

Koska Suomi kuluttaa muistaakseni jo huhtikuussa vuoden osuuden maailman luonnonvaroista, kun keskiarvo taitaa olla vasta elokuun alussa, syömme tässäkin suhteessa enemmän kuin kasvatamme tai säilömme – näin taitaa olla.

Entäpä sitten jos ja kun maailmankauppa sotien tai muiden syiden vuoksi estyy?

että laivat ja ruokarahdit eivät kulje? tai kun maailmalla nälkäänäkeviä on entistä enemmän?

Maailman päivän kalorimäärän kehitys parin tuhannen vuoden aikana, ja kaaviossa lähemmin 1850 – 2050 vuosina erään arvion mukaan, Kuvassa 1 on vuosi 0, ja 2 on 1850, 3 on 1900 ja 4 on noin vuosi 1950. Numero 5 on nykyaika ja numero 6 saattaisi olla 2030 – 2050? (Luvut ovat siis osittain hatusta vedettyjä, mutta toivottavasti hieman suuntaa antavia kuitenkin.)

 

 

.

. .

 

 

 

. .

 

 

 

 

tekstiä on muotoiltu 17.8. koska numeroista muodostui jokin "linkki", 
eikä sitä maallikon keinoin saanut muulla tavoin pois.

Jätä kommentti

*