Hyötyliikuntaa työmatkoilla ja vapaalla

Kuopiossa on mukava pyöräillä. Oma pyöräilyni on ajoittunut kesäaikaan kun on lämmintä ja puhtaat pyörätiet. Olen kaivannut jo pitkään pyörätie- tai ulkoilureittien karttaa, joita toki jo onkin kaupungilta julkaistu erilaisiin tarkoituksiin, mutta yhtenäinen reittikartta ilmeisesti vielä puuttuu. Tohdin ottaa tarvitsijoille malliksi poimintoja eräistä Kuopion tyylikkäistä kartoista (kun en julkaise niitä tässä kokonaan).

Pyöräilyreitit

Polkupyörälle ja kevyelle liikenteelle on Kuopiossa varsin kattava verkosto ruutukaava- ja taajama-alueilla. Kaikissa kaupunginosissa en varmaankaan ole ehtinyt pyöräillä (uusimmat), mutta sen mitä eri kaupunginosissa olen käynyt, väylät näyttävät olevan kunnossa – jopa talvella. Merkille pantavaa on, että kevyenliikenteen väylät on merkitty liikennemerkillä. Sellainen merkki on teemakuvassa. Merkkejä on myös neliskulmainen pyörätien merkki. Tällöin polkupyörällä ajo on kyseisellä väylällä sallittu!

pyorailykartan-valmistus-malli

Vanhassa kaupungissa, ruutukaava-alueella¨polkupyöräilijän oma valtaväylä” on kuopiolainen rännikatu, mistä esimerkkikuvani tässä jutussa ovat. Eräät niistä ovat erinomaisessa kunnossa. Pyöräilijän kelpaa niillä ajella. Hiljattain Tulliportinkadulla laajennettiin pyörätiekäyttöön myös toinen jalkakäytävä, millä vieraspaikkakuntalaiset tuppasivat ajelemaan jo takavuosina.

 

Liikenteen sujuvuus

Kuopiolainen kevyen liikenteen järjestely on minulle ollut nopea – rännikadut ovat kapeita, osa pihakatujakin, joten niillä ja pyöräteillä on oltava varovainen. kaikkien on kapeille väylille mahduttava – ja yllättävästi siellä tapaakin niin koirien kävelyttäjiä pitkine naruineen, lastenvaunuja rauhallisine vanhempineen ja ympärillä pyörivine tenavineen, sauvakävelijöitä joiden sauvat joskus hosuvat ympäriinsä, ja erityisesti vaarallisia ovat hiihtosauvoin lykkivät rullaluistelijat, joilla sauvat lipsuvat toisinaan erittäin ylös lähelle pyöräilijän kasvoja, jne…

Liikenne sujuu kun siihen hieman panostaa ja ottaa toiset huomioon. On ollut surullista joskus lukea siitä, että polkupyöräilijää on kohdannut liikenneonnettomuus. Niitäkin tietysti sattuu noin tilastollisesti, mutta jokainen voi omalta osaltaan valmistautua ajamalla huolellisesti ja opettelemalla liikennesäännöt. Nämä kannattaa opettaa myös lapsille ja lapsesta pitäen – muistan elävästi vieläkin kouluajanliikennekilpailut, joissa paikallispoliisi kävi tuomarina ja opettajana kesken kiireisen kouluajan …

pyorailykartta-nakymia-pyorailykaduilta

Kiirettähän meillä ei ole.

Moni on pohtinut Kuopioon takavuosina rantautunutta jalkakäytävillä ajamista. Eräät heistä olivat ”hätkäyttäjiksi” nimeämääni ryhmää (alkuaan noin parikymmentä parikymppistä nuorta – varmaankin toispaikkakuntalaisia, mistä johduin joskus pohtimaan, että Kuopiossa voisi toteuttaa yliopisto- ja muita oppilaitosten säästöjä keskitetysti, jolloin muualla valtakunnassa yliopistoille ja vastaaville jäisi enemmän rahaa, ja opiskelija-asunnot voisi täällä kohdentaa esimerkiksi pakolaisten asuttamiseen- asuntomarkkinoiden vuokrataso säilyisi paremmin ennallaan).

Eräät jalkakäytävällä tapaamani pyöräilijät olivat alkuaikoina sangen uhmakkaita pikkutyttöjä – tai nykyisin sanotaan: nuoria aikuisia, jotka etsivät itsenäisyyttään mutta kaipasivat kuitenkin vielä menneen lapsuuden turvaa – ajamista lasten tapaan jalkakäytävällä – näin maallikkona ajattelin. Aikuistuminenhan monelta osalta jää nykyisin vasta 25 ikävuoden pintaan (tai toisin sanoen, lapsuus pitkittyy monella kun työelämään mennään turvallisen vanhempien ja opintososiaalisen tukirahoituksen varassa vasta aiempia ikäpolvia myöhemmin) kun valmistutaan ammattiin ja saadaan töitä. toki monet käyvät töissä jo opiskeluaikana lomillaan ja viikonloppuisin …).

Nappasin joitakin kuvia myös pyörätelineistä.

Eräissä paikoissa oli takavuosina tussilla kirjoitettu lappu, että ota oma lapio mukaan, kun polkupyöräparkeiksi nimetyt alueet olivat umpihangessa (kenen tontteja nuo lienevät olleet, mutta mukavia ne kyltit maallikolle olivat -hymyilyttivät suorastaan kekseliäisyydessään).

 

pyorailytelineita-kaupungillapyorailytelineita-ajurinkatu-sokos

Muisteluja ammattilaispyöräilyni ajoilta

Eräät tuttavani ovat ajaneet viime vuosina polkupyörällä kautta vuoden niin töihin kuin vapaa-ajallaankin. Heillä vuosittainen kilometrimäärä on huikea. Oikein hyvä. Samoin päivälehden palstoilla on tällaisia rohkeita henkilöitä päässyt esiin. He ovat meille muille esimerkkeinä ja edellä kulkijoita!

 

Aikoinaan ajoin ammattipyöräilijänä kesällä ja talvella – sillä aloitin työurani 45 vuotta sitten polkupyörälähettinä, tai kortteliohjuksena, sputnikkina, supparina – tehtävällä oli monta nimeä. Olin liikkeellä satoi tai paistoi. Tuo talvioli varsin leuto, mutta pitkä syksy, lähes loppiaiselle, oli oikeastaan varsin ankea vaikka runsaita vesi- tai räntäsateita nyt en enää noilta ajoilta muista.

Hieman myöhemmin kiertelin harrastepyöräilijänä kesäisin Suomessa lomareissuilla polkupyörällä pari – kolme viikkoa kesässään. Joka kesä pyrin liittämään matkaan myös sisävesilaivalla matkustamisen – se oli hienoa. Se oli mukavaa ja rauhallista aikaa ja omaehtoista tekemistä.

Vanhempana pyöräily on jäänyt kesäisin vain työmatkoihin ja sen jälkeen viime vuosina vain satunnaisiin ajoihin – oikeastaan harmillista – ehkäpä tuleva kesä on jälleen uusi pyöräilykesä – kenties pieni pyöräretkikin tulisi tehtyä – toivottavasti. Jotenkin tuntui, että viikkojen pyöräretkiin ei olisi ollut enää aikaa – onneksi pyöräillä voi kesällä iltaisin ja viikonloppuisin …

HYVÄÄ

JA SOPUISAA

PYÖRÄILYVUOTTA 2017

KAIKILLE KEVYENLIIKENTEEN VÄYLILLE!

Tätä kirjoitusta olen valmistellut jo pitkään,

ja päivälehteenkin on pitänyt tarjota kirjoitus jo vuosia ajan – kannatti odottaa.

Kommentit

  • Eino J. Pennanen

    Hei mobiilikäyttäjät!

    kommentoikaapa kuvia – ovatko ne luettavia? tulisi suosia vaakasuuntaisia kuvia …

    (kommentteja ei julkaista)

  • Eino J. Pennanen

    Kysely: muistatko

    missä kuvien mukaiset opastaulut ovat Kuopiossa

    – millä kadulla – millä seinällä?

Jätä kommentti

*