Hyvä Suomi! 18.7. uusi vapaapä

Suomi 100

Oikea Suomen itsenäisyyspäivä

on 6.12., jolloin eduskunta hyväksyi Suomen senaatin antaman itsenäisyysesityksen.

Hallintonotaari Antero Hämäläinen pohti, onko tätä aiempi ns. valtalain antamispäivä 18.7.1917 parempi tai oikeasti oikea itsenäisyyspäivä. Tällöin eduskunta julistautui Suomen korkeamman vallan haltijaksi. Venäjän väliaikaishallitus käytti tuolloin korkeinta keisarin valtaa ja hajotti eduskunnan, kuten äskettäin Espanja torppasi Katalonian itsenäistymispuuhat.

Koska Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen uusi eduskunta otti itselleen ylimmän vallan uudelleen, itsenäisyyttä voitaisiin juhlia myös 15. marraskuuta. Yhtäältä myös 4. joulukuuta, jolloin eduskunnalta “ylimmän vallan” saanut ns. itsenäisyyssenaatti päätti antaa Suomen itsenäisyysjulistuksen eduskunnan vahvistettavaksi. (Eduskunnan nettisivuilta poimittuja kirjastopalvelun kokoamia mietteitä.)

Professori  (emeritus) Jussi T. Lappalainen totesi (SS 5.12.), että 6.12. on ihan oikea juhlapäivä. Kattavaa parlamentin päätöstä itsenäistymisestä pidettiin tapana mitä ulkomailla odotettiin.

Kun kesällä 1917 ajateltiin, että maanpuolustus ja ulkopolitiikka jäisivät ainakin alkuvaiheessa Venäjän keskushallinnon hoidettavaksi, ja kun sosiaalidemokraatit kannattivat lisäksi sitä, että itsenäistyminen olisi tullut ensin sopia Venäjän hallituksen kanssa, kattavan vallan tunnusmerkkien haltuunottaminen oli paikallaan. Vaikka esimerkiksi ruotsalainen lehdistö kesällä 1917 houkutteli suomalaisia laajempaan itsenäisyyteen, Venäjän lupaa  ulkovallat kuitenkin demareitten ennakoimana edellyttivät enne Suomen valtion tunnustamista.

1917 peili

Erityisesti ruotsalainen lehdistö ja monet tahot kehottivat suomalaisia kesän 1917 suunnitelmia pitemmälle menevään itsenäisyyteen, ilmenee aihetta käsittelevästä kirjasta (olisiko ollut nimeltään Ruotsin peili tai Tukholman peili). Eduskunnan sivuilta ilmenee, että Venäjän väliaikaishallitus piti kuitenkin itsenäistymispyrkimystä, vaikka keskeinen valta olisi jäänyt sille, suorastaan häikäilemättömyytenä, pöyristyttävänä separatismina. Eduskunta hajotettiin.

Väinö Tannerin muistelmissa sotien välivuosilta pohditaan porvariston mahdollista aktiivisuutta sosialistienemmistöisen eduskunnan hajottamista. Kun lokakuun vallankumous toi kommunistit valtaan Venäjällä, Suomen porvareillekin tuli kiire hakeutua Venäjästä eroon.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. on tietenkin oikein ja hyvä. Ilmeisesti kuitenkin porvaristo päätti päivästä voittajana kansalaissodan jälkeen ja sitä vietettiin ensimmäisen kerran 1919. Hyvä päivä ja mitä professori lehdessä totesi, valtiosäännöllisesti itsenäisyysjulistus on 6.12.1917 päivänä muotoseikkoineen paras mahdollinen. Entä muut vaihtoehdot?

Ideologiset kysymykset 1917 -1918 ajoilta ovat sulaneet ja lientyneet. Suomen toinen presidentti Relander nimitti sosialidemokraattisen Väinö Tannerin hallituksen jo 9 vuoden kuluttua kansalaissodasta. Presidentin sijaisena Tanner otti vastaan myös suojeluskunnan paraatin Tuomiokirkon portailla 1927 voitonpäivänä. Hän taisi saada rangaistuksekseen neljän vuoden erottamisen puolueesta, mutta silti?

Kannattaa muuten mainita, että Tannerin hallitus puuhasi sotea – sairausvakuutus ja ilmaiset lääkäripalvelut piti jo silloin saada hallituksen esityksen mukaan pakolliseksi, mutta porvaristo torppasi aikeet – kuten nykyisin puheissa Yhdysvalloissa – lepäämään lähes 40 vuoden ajaksi – nythän tämä tapa on ollut hyvinvointivaltion arkipäivää jo pitkään.

Himmennystä

Sinänsä monet itsenäisyyden tai suvereenisuuden muodolliset perustelut ovat menettäneet merkitystään ja heikentyneet.  EU:n ulkopoliittinen valta ja talousvalta, sekä eräät säädökset, menevät nykyisin yli Suomen lainsäädännön. Tältä osin olosuhteet muistuttavat nyt 6.12.2017 kesää 1917 – osa vallasta on toisaalla – unioni vain on toinen! (ovat muutkin tämän todenneet) Teemakuvassa Suomen lippu onkin jo jäänyt unionin varjoon! – voi tahtoessaan ajatella myös niin, että unionin takana ja takeena on myös vahva Suomi!

Vapaapäivä kesällä suomalaisille

Vuonna 1992 kansanvallan päivä oli 17. heinäkuuta sen muistoksi, että valtionhoitaja Mannerheim vahvisti 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon. Itsenäisyyttä voitaisiin juhlia lämpimän sään aikana heinäkuussa jopa kaksi päivää peräkkäin, 17. ja 18.7. – – oikeastaan ideologiset kansalaissodan teemat voitaisiin siis jo unohtaa – tai -, juhlitaan seuraavat sata vuotta vuoron perään vuodesta 2019 alkaen. Hyviä päiviä ovat kaikki!

HYVÄ 100-VUOTIAS SUOMI ONNEA MEILLE – JA KIITOS EDLTÄJILLEMME!

Eino J. Pennanen

 

Jätä kommentti

*