Ilmaista rahaa jaetaan

Jäsenmaksu nousee - Exit hanke luonnon helmassa

Ranska taisi olla aikoinaan suurin maataloustukien saaja unionin edeltäjän aikaan? Laitoin kysymysmerkin kun muistitietoa tässä muistelen. Tukiaisorganisaatiohan siitä ey:stä aikanaan kehkeytyi, vaikkakin sen piti alkuaan vahtia eurooppalaisia hiili- ja teräsvarantoja, jotta sotia ei niiden vuoksi pääsisi syttymään. Eipä ihme että britit eivät siitä silloin innostuneet ja ovat nytkin samalla kannalla, erosivat.

 

Tiedämme, että terveyskysymykset ja huoltovarmuus ovat ensisijaisesti unionissa jäsenmaiden vastuulla. Tästä periaatteesta huolimatta, Belgian entinen pääministeri, Charles Michel jätti unionin valtiojohtajista koostuvan poliittisen yhteistoimintaelimen puheenjohtajan roolissaan ehdotuksensa unionin koronapandemian jälkihoidon nk. hätärahoituspaketiksi – tunnetaan kaiketi myös elvytyspakettina.

Sinänsä ’paketti’ on, kaiketi alkuaan jo nk. komission ehdotuksessa, 750 miljardia euroa, mistä suoraa tukea – tai ’ilmaista rahaa’ – olisi oleva yli 500 miljardia ja lainana jaettavaa noin 250 miljardia euroa.

Kaiketi Yhdysvalloissakin jaetaan vastaavaa rahaa?

 

Median mukaan tiukkaa talouslinjaa ja unionin sääntöjen mukaisuutta korostavat Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Tanska ovat julkaisseet jo em. neuvoston puheenjohtajan esitystä aiemmin eräänlaisen vastaehdotuksensa. Mainitut valtiot ajavat kantanaan lainamuotoista avustusta, jos unionin kautta ohjattavaan taloudelliseen tukeen siis ylipäätään päädytään. Lisäksi sanottu avustamiseen olisi sisällyttävä valtiontalouden hoidon ehtoja – kaiketi pysyttäytymistä unionissa yhteisesti sovituissa säännöissä.

 

Sanottu rahasto on voimakaksikko Saksan ja Ranskan esitys. Sitä vastustavat mediatietojeni mukaan siis ainakin Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Nelikko ei ole ollut valmis siihen, että yhteistä rahaa jaettaisiin suorana tukena, eikä lainana. Suunnitelmissa jäsenmaat sitoutuvat EU:n taloudelliseen ohjaukseen sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.

 

Luin niinikään jostakin, että komission alkuperäisen laskutavan mukaan Suomi olisi saanut tukea noin 3,5 miljardia euroa. Uusi jakotapa muuttaa summaa. Ja etteikö Suomi voisi itsekin tuon summan ja enemmänkin lainata tai kerätä vaikkapa kotimaan pääomaveroina – ja unionin jäsenmaat kaikkinensa enemmänkin?

 

Jonkin nettilähteen mukaan eu:n tilintarkastajat arvostelevat tiedon mukaan komission kasaamaa hätärahoituspakettia Irlannin, Portugalin ja muiden viime vuosien kriisimaiden tueksi.

  • Nettisivustolla tieto mainittiin talouslehti Financial Times –lehden uutisoimaksi.
  • Jossakin todettiin, että eu-budjetin kautta on välineitä tasata jäsenmaiden välisiä tuloeroja ja auttaa heikoimpia talouksia – jutusta bongasin, että esimerkiksi on koheesiorahoitusta, joilla tasataan jäsenmaiden välisiä tuloeroja ja autetaan kaikkein heikompia.
  • (Fysiikassa koheesio on molekyylien välinen koossa pitävä voima, ja sosiologiassa ryhmän jäsenten välinen yhteenkuuluvuus.)
  • Erikoista kosiskeluahan tuo tuokin on markkinataloudessa!?

 

Saksan ja Ranskan välistä jännitystä pyrittiin poistamaan asettamalla hiilivarat hiili- ja teräsyhteisön valvontaan vuonna 1951. Perustussopimuksen allekirjoittivat (Länsi-) Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. Budjetin on oltava alle 1,24 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon. Nyt kumpikin maa näyttää olevan yhteisellä kukkarolla – suorastaan – ja siis yhdessä tuumien.

 

Mikä vaikutus budjettiin on elvytyspaketin takaisinmaksulla? Jäsenmaksu nousee ja unionin budjetti levenee, yhteisvastuu siis kasvaa.

 

  • hieman monivaiheinen on selvittää, paljonko Suomi maksaa jäsenmaksua unionille, koska monet tahot tykkäävät puhua nettomaksusta;
  • kopsasin joltakin sivustolta (suomenuutiset fi), että Suomen nettojäsenmaksu Euroopan unionille kohoaa ’’kuluvana vuonna’’ (mikä vuosi?) noin 1 150 miljoonaan euroon.
  • hesarissa kerrotaan: .. Suomen EU-maksu vuonna 2027 olisi 2,3 miljardia euroa
  • sillä rahalla – siis jäsenmaksuilla – saa työvoiman vapaan liikkuvuuden, vapakauppa-alueen ja yhteiset sisämarkkinat, osin yhteisen lainsäädännön sekä yhteisen valuutan.

tarpeetonta puuhaa:

  • vuotavaan laivaan ei kannata pumpata lisää vettä, sen poispumppaaminenkin auttaa yleensä vain hetken –
  • paikata pitäisi –
  • tai: myöskään öljyä ei kannata ruiskuttaa nuotioon, jos aikoisi sen sammuttaa.
  • Kannettu vesi ei kaivossa pysy –
  • rahat katoavat vain pääomapiirien taskuun. Näin on parasta arvella.

 

Markkinatalouden pitäisi itse korjata valuvikansa, millainen tämä koronapandemiakin osaltaan on, kun siihen ei ole osattu varautua jo ennalta – pienempi talous on sinänsä myös hyvä, ja todellinen syy: maailmamme liikaväestön kasvun hillitseminen, ja kääntäminen laskuun, odottaa edelleenkin ratkaisuaan – ja odottanee näillä näkymin vielä pitkään.

Jätä kommentti

*