Io Saturnalia! & Hyvää joulua!

Suomen Joulun kauniin tarinan keskiössä on Vapahtajan syntymä Betlehemin tallissa yli 2000 vuotta sitten. Kertaan jäljempänä jouluun liittyviä muita perinteitä.

Kampanjat etenevät netissä salamavauhtia. Mikään ei ole huhua nopeampaa, tiesivät jo roomalaiset. Eikä ihme, ensimmäisen joulun sanoma valloitti Rooman valtakunnan kolmensadan vuoden kuluessa. Luvattu Taivastenvaltakunta toteutui pian maanpäälle. Valitettavasti se oli heikko ajatus ja ympärysvallat tuhosivat Rooman imperiumin. Tarina on kaunis ja joulu iloinen.

Joulu ilmeisesti on entisajan Yule , muinainen germaanien talvijuhla, minkä sisällön kristinusko korvasi, mutta juhlan nimi säilyi Yulesta suomennettuna jouluna. (Wikipedia) Toki ”uuspakanat” viettävät vielä entisajan juhlaakin joulun tietämissä – kerrotaan.

Antiikin Roomassa joulun kaltainen juhla oli Saturnalia,

jota vietettiin maanviljelyn Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta, mutta myöhemmin juhla kesti viikon ajan, 17.–23. joulukuuta syyskylvöjen jälkeen. Juhla oli hetkellinen paluu Saturnuksen valtakauden kulta-aikaan. – Kuten nytkin entisaikaan.

Saturnuksen temppeli oli Saturnukselle pyhitetty temppeli Rooman Forum Romanumilla. Saturnuksen temppelissä säilytettiin kahtatoista pronssista lakitaulua, joihin oli kirjattu Rooman tasavallan lait. Saturnuksen temppelissä oli myös Aerarium, Rooman valtionrahasto. Temppelistä on enää rauniot jäljellä.

Tohdin lainata Wikipediasta pätkän:

Saturnalia vastasi kreikkalaista Kronia-juhlaa, jota vietettiin Saturnuksen kreikkalaisen vastineen Kronoksen kunniaksi.

Roomalainen juhla alkoikin kreikkalaisen riitin mukaisella eli paljain päin suoritetulla uhrilla Saturnuksen temppelin edessä Capitoliumin juurella ja vuodesta 217 eaa. alkaen uhrin jälkeen järjestettiin yleinen juhla-ateria. Muutoin juhlan ohjelma oli epävirallinen.

Juhliminen sisälsi vierailuja ystävien luona, syömistä, juomista, pienten lahjojen antamista ja yleistä hauskanpitoa.

Juhlan erikoisuutena oli ihmisten roolien kääntyminen päälaelleen:

kansalaiset vaihtoivat toogansa tavallisen kansan käyttämiin yksinkertaisiin asuihin, kaikki käyttivät vapautettujen orjien tunnusmerkkinä toiminutta pileus-lakkia, orjilla oli lupa arvostella isäntiään ja he söivät näiden kanssa yhteisen illallisen.

Yleiseen hauskanpitoon kuuluivat myös uhkapelit, jotka olivat juhlan ajan poikkeuksellisesti sallittuja. Juhlintaa johtamaan valittiin princeps saturnalicius, eräänlainen karnevaalikuningas.

Juhlan aikana yleinen tervehdys oli Io Saturnalia!

Saturnus kuvataan usein vanhaksi mieheksi,

jolla on puujalka ja kädessään viikate.

Wikipedia kertoo, että roomalaisen tarun mukaan Saturnus oli paennut Italiaan sen jälkeen, kun Zeus oli ottanut hänen paikkansa kreikkalaisen jumalmaailman valtiaana.

Roomassa Saturnus joutui jakamaan vallan Janiculum-kukkulalta käsin hallitsevan Januksen kanssa. Saturnus itse perusti tarun mukaan Capitoliumille Saturnia-nimisen yhdyskunnan – tarinassa saattaa olla jopa jotain perää, sillä kukkulalta on löytynyt jäänteitä pronssikautisesta asutuksesta. Roomalaiset muistelivat myöhemmin Saturnuksen hallintoaikaa kultaisena aikana, jolloin he oppivat viljelemään maata ja kunnioittamaan lakeja.

Saturnus oli myös ylijumala Juppiterin isä,

jonka tämä syrjäytti valtaistuimelta.


Joulun tarina jatkuu

Täytyypä tutkia joulunpyhinä, keitä ja mitä nämä kaikki ovat olleet – Joulun kristillinen tarinahan on meille suomalaisille jo tuttu entuudestaan.


Saatan postata joulunaikaan siitä miten ratkaistaan ongelma, että

miten kerrostalossa teurastetaan ja paistetaan porsas

(parkkipaikalla?) ja mitä roomalaisen kirjallisuuden professorina ja sota-ajan pääministerinä toiminut Edvin Linkomies aikoinaan entisajan juhlista on meille kertonut.

Saattaa olla että entisaikojen perinteiden lämmittäminen on yhtä hupaisaa kun erään kirjailijan elämä kun hän yritti elää vuoden ajan juutalaisena – siis juutalaisten lakien ja perinnäistapojen mukaisesti. (esimerkiksi pelkkä lakana vaatteena saattaa olla kylmä näin talvisaikaan.


Joulun tavat ovat ajanoloon uudistuneet ja hioutuneet

jotta joulumme olisi nykyaikaan sopiva – arvokas ja rauhallinen ja kaikkea sitä mitä siltä odotamme.

 

Jätä kommentti

*