Isät katsovat poikiaan

Esivanhempamme saattoivat meidät tähän päivään. Heillä oli omat vahvuutensa – he voittivat aikanaan oman kilpailunsa. Hankkivat isällemme ruoan ja kasvatuksen, kuten heidän vanhempansa sitä aiemmin, ja heidän vanhempansa – yhteiskunta oli nykyistä paljon vaatimattomampi, mutta silti. Kiitos heille tästä!
Suku on jatkunut ja jatkuu luottavaisesti kuten tähänkin saakka.

Monet pohtivat ihmislajin kehityksen vaiheita – kaiketi jopa miljoonien vuosien taa. Tunnettu kulttuurimme on sinänsä nuori ja muuttunut tuona aikana valtavasti. Isän roolikin. Saattaa vain arvailla, millainen isän rooli on ollut eri aikoina satojen tuhansien vuosien kuluessa.

Vielä tänäänkin on maita joissa perhe – isyys ja äitiys – ovat lähes saman kaltaiset kuin ammoisina aikoina. Isät ovat miehiä ja äidit naisia – oikeastaan äidit ovat omaisuutta ja paljolti edelleen kotona perheen parissa.

Eräissä kulttuureissa kehittyi turvallisuutta ja omaisuutta säilyttävä haaremilaitos, missä miehellä oli vaurautensa mukaisesti mahdollisuus ylläpitää jopa satoja vaimojaan ja kasvattaa jälkeläisensä. Miehen on kylvettävä siementään. Hyvin on kylvettykin, meitähän on jo yli seitsemän miljardia.

 

Länsimaissa puhutaan nykyisin ydinperheestä, mikä rakentuu isän ja äidin ympärille, heidän parisuhteensa varaan. Avioliitto on edelleen instituutio, mutta siitä sopiminen on lähes kauttaaltaan puolisoiden keskeistä – suvut ja perheen pää ovat jo taka-alalla. Länsimaissa väki kuitenkin vähenee, joten paluu entisaikaan saattaa olla edessä täälläkin. Vaimojakin on noudettu ja otettu vanhakantaisista kulttuureista lännessä varsin runsaasti, joten tätä perheen päänä olemista kaiketi mies kaipaa tai mihin itseään vertaa?

 

Äskettäinen tutkimus korostaa, että samankaltaisten puolisoitten pariutuminen, eli assortatiivinen pariutuminen, on taannut sukujen pitkäikäisyyden ja vahvuudet. Yle selvitti, että tällä valinnalla (ehkä eri kuin luonnonvalinta) tarkoitetaan eläinkunnassa esiintyvää taipumusta pariutua geneettisesti samankaltaisen yksilön kanssa. Aiemmin on yleisesti kylläkin jo sanottu, että puolisot ovat yleensä mm. samaa kauneusluokkaa ja usein myös samaa yhteiskuntaluokkaa sekä nykyisin samoin kouluttautuneet.

”Ihmisillä taipumus assortatiiviseen pariutumiseen eli homogamiaan ulottuu etnisyyden ja ylipäätään ulkonäön lisäksi myös sellaisiin tekijöihin kuin sosiaalinen asema ja varallisuus, joilla on usein vaikutusta myös elinikään. (Lähteenä Yle kertoi 10.11.2018)

Yhteiskuntajärjestykselläkin on varmasti ollut osansa lajin säilymisen ja tiettyjen ominaisuuksien periytymisen kanssa. Tuntemassamme historiassa kulttuureja on syntynyt ja hiipunut, muutama on enää tunnistettavasti jäljellä. (alakulttuureja taitaa kylläkin muodostua edelleen lisää).

 

Lauma ja suku, myöhemmin valtiolliset rakenteet, mutta jonkinlainen kuningastyylinen hallinto on ilmeisesti ollut yleisin – ehkä meillä suomalaisilla käräjäkivillä yhteisesti käytetty päätäntävalta. Lauman vahvimmat ja sukujen parhaat ovat menestyneet lajin jatkamisessa ilmeisesti parhaiten kautta aikojen.

Onnea Isille – Tänään ja Tulevaisuudessa!

Jätä kommentti

*