Itsenäisyystahto on arkipäivää

SA-kuva, toukokuu 1943 Syvärin lohkolta

Tärkeissä elämäntilanteissa lausutut sanat ovat

merkittävämpiä kuin tavallinen arkipäivän puhe.

Usein kuitenkin merkittävät asiat tapahtuvat juuri tavallisena arkipäivänä,

joten juhlan ja arjen puheet ovat näin vaatimuksiltaan lähellä toisiaan.

Itsenäisyyspäivä kumpuaa juhlallisia mielikuvia ja muistoja, jotka ovat tapahtuneet pääasiassa arkisina päivinä. Juhlavia niistä tulee silloin kun ajan virrassa ajatuksemme tulevat pysähtymään niiden kohdalla usein. Tällainen on esimerkiksi Suomen itsenäisyysjulistus ja sen julkaisupäivä 6.12. Oikeastaan kaikki muu itsenäisyyspäivän juhlallisuus on muotoutunut tuon päivän jälkeen. Vahvoja aineksia ovat tietenkin olleet kansakunnaksi kasvamisen lukuisat vaiheet aiemmilla vuosisadoilla – ylioppilaskunnan liput ja kansallislaulut – tavallisen kansan herännäisyys sekä monet muut tekijät.

 

Elon mainingit korkeina käyvät

Suomalaisilla ja niin Jääkäreillä kuin Demokraateillakin oli voimakas tahto ja uskallusta tarttua omiin asioihin ja ohjata niiden suuntaa. Yhteiskunnan tahtotila tuotti itsenäisen Suomen. Perintö velvoittaa.

*****

Mestarietsivä käyttää elokuvan viimeisen vartin jutun päättämiseen. Jälkipuinti sopii moniin tapauksiin. Se sopii myös itsenäisyyspäivän puheisiin ja kirjoituksiin. Romaaneista poiketen, työmarkkinoiden neuvotteluilla haetaan yksimielisyyttä – sopimusta ja vakaata työrauhaa. Pitkään olen luottamusmiesten päivillä aikoinaan neuvonut, että käytännössä luottamusmiestoiminta on enemmän sielunhoitoa kuin juridisia kysymyksiä. Yleistän tämän muuhunkin yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten politiikkaan ja sen myötä tarttuviin mielikuviin.

niiden kuohuissa kulkee mun tien.

Niin, nuori tasavalta sääti lakinsa. Tätä oli edeltänyt vapaussota venäläisistä miehitysjoukoista ja oikeastaan, sisällissota punaisten ja valkoisten kesken. Käsillä oli lähinnä sosialistinen vastaan maalaisporvarillinen, jopa kuningaskuntainen, yhteiskunta. Suomalainen työväenliike radikalisoitui 1880-luvun wrightiläisyydestä monien syy-seuraussuhteiden vuoksi jopa aseelliseen toimintaan. Tottahan tätä oli osapuolten toimintana jatkunut jo pitempään.

Ruotsin kuningaskunnassa sosialidemokraattinen puolue tyytyi suomalaisesta sisar-/veljespuolueestaan poiketen kattavan sosialismin sijaan sosiaalisuuteen.

Lakiekspertti J. K. Ståhlberg tavoitteli (1923), että työehtosopimuslaki on yksi perustuslaeista (jotka yhdistettiin yhdeksi laiksi 2000). Sopiminen hyväksyttiin tammikuun kihlauksena (1940). Yhteistyöllä olemme päässeet aikanaan kärkeen parhaan luottoluokituksen maana, hyvinvointivaltiona ja korkean tietotaidon maana. Miesvoimaisesta sotaväestä on kehittynyt modernin teknologian maa-, meri- ja ilmavoimat, joiden historia on osa itsenäisyytemme historiaa, jota teemme päivittäin lisää.

En tiedä, mi matkani määrä –

Itsenäisyyspäivänä kuten muulloinkin on tapana luodata historiaa sotien kautta. Historiaa on jo ryhdytty tarkastelemaan monien muidenkin näkökulmien kautta kuin sotatapahtumien vuosilukuja virstanpylväinä pitäen. Suomelle sotavuoden olivat kohtalon vuosia, jolloin juuri kukaan ei tiennyt matkansa määrää. Vahva usko asiansa oikeutukseen ja raskaat ponnistelut niin rintamalla kuin kotirintamalla säilyttivät itsenäisyyden, ja tästä on aihetta olla tyytyväinen.

****

Kunkin sukupolven on pyrittävä jättämään työpaikkamme ja koti-Suomemme parempana kuin työhön ryhtyessään! Tässä viittaan myös tänä vuonna suosimaani hyväntekijään Lions-järjestöön, jonka suomalainen tunnuslause on: (Liberty, Intelligence, Our Nations’ Safety) Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nuorelle Sukupolvelle.

ylin riemu vai kuoloko lie?

 

Jääkärin laulu, 1. säk (marssin tahdissa,

san. ja säv. Sam ja Aarne Sihvo)

Teemakuvassa vietetään viihdehetkeä rintamalla Syvärin lohkolla sotatoimien lomassa, toukokuussa 1943, SA-kuva (Sotamuseon kuvapankissa on runsaasti kuvia ja tallenteita koko yhteiskunnasta noilta ajoilta. Kuvat ovat kansalaisten käytössä).  Liitän blogiini kuvan myös kuolon tieltä. Nilsiän Maanpuolustusnaiset ry teki kesällä matkan Laatokan Petäjäsaareen, jossa paljastettiin sinne jääneiden muistomerkki. Aiheesta on laaja kuvaus valokuvineen Nilsiän Joulu 2015 -lehdessä (LC Nilsiä)

Petäjäsaareen jääneiden muistomerkki

Petäjäsaareen jääneiden muistomerkki

*****

Unohdettujen saaren tapahtumista esitettiin Nilsiän kirkossa keväällä 2015 myös näytelmä, mistä blogin toinen kuva on (taidekuvat ovat Kirsti Taattola; Nilsiä ja Nilsiän Joulu 2015 -lehden luvalla. Lehteä myy liikkeet Nilsiässä ja Kuopiossa Savonkadulla toimiva valokuvausliike Kuva Maija ).

 

Unohdettujen saari-näytelmä Nilsiän kirkossa, kuva Kirsti *Taattola

Unohdettujen saari -näytelmä Nilsiän kirkossa, kuva Kirsti Taattola

Yhteiskunta toipui sodasta ja kehittyi, kuten jo edellä totesin. Samoin työmarkkinoilla edettiin. Erityisesti 1980-luku oli edunvalvonnan aikaa. Vielä tuolloin luottamusmiestoiminta ja neuvottelut olivat perinteistä – henkilökohtaista. Oman keskusliittoni historiikki, Taistelusta yhteistyöhön, kuvaa asenteiden kasvua ja kehittymistä työmarkkinoilla. Asiat ovat kohteena, jos kohta, henkilöilläkin on merkitys… sama pätenee yleisemmin myös politiikassakin.

Ketkä puolustavat Suomea – ja arjen diplomatiaa?

Onko Suomen tulevaisuus Kuohupäitä tai vain maininkeja? Siihen voi jokainen vaikuttaa arjen valinnoillaan. Historia on kuitenkin osoittanut, että kaikkia päätöksiä ei tehdä Suomessa. Jokainen suomalainen on velvollinen puolustamaan maataan. Kun oma asevelvollisuuteni tavallaan päättyy siirtyessäni lähiaikoina nostoväkeen, siirtyy oma osa velvollisuuksista ja vastuusta itseään nuoremmille. Puolustajakysymystä pohtiessani, totesin, että Suomen puolustajia on lukuisat joukot.

Itsenäisyyden puolustaminen tapahtuu nykyisin mitä moninaisimmilla rintamilla, aivan jokaisena arkipäivänä. Menestyvät yritykset luovat vaurautta, samoin esimerkiksi vaikkapa menestyvä tutkija yliopiston kammiossaan – tai tietokoneensa äärellä. Meillä on eri vapaaehtoisia reservin ja muita järjestöjä kiitettävä määrä. Näistä mainitsin jo edellä Maanpuolustusnaiset. Heillä on Liitto, kuten asepalveluksen käyneillä miehillä Reserviläisliitto. Lisäksi on monia muita toimijoita.

Kaikkiaan se tärkein voimavaramme on sopiva asenne ja tahtotila. Olen tavannut lukuisissa paikoissa sen voimaan, mikä saa meidät ponnistelemaan yli voimavarojemme olosuhteissa, joissa bitit tai luodit vinkuvat korvissamme … olivatpa liput sinisiä, punaisia tai valkoisia.

Oikea itsenäisyys- ja maanpuolustusasenne löytyy siis mainitsemistani järjestöistä mutta myös niin luonnon- ja eläinten suojeluun keskittyneiltä järjestöiltä (ihmisiltä) kuin esimerkiksi moottoripyöräjengiläisistä tai Amnesty Internationaalin riveistä oikeuksia puolustettaessa. Taistelutahdon osalta luen joukkoon myös heidät, jotka riehuivat takavuosina uutisissa esitetyn videon mukaan itsenäisyyspäiväiltana ikkunoita rikkoen ja viranomaisia vastustaen.

(Koska kannatan laillisen järjestyksen ja demokratian menetelmiä, häiriköiksi luonnehdittujen toiminnan tarkoitus on jäänyt sinänsä epäselväksi, tai niistä kertoneet uutiset ovat unohtuneet, joten tässä keskityn kuvailemaan ainoastaan taistelutahtoa, joka sinänsä on kanavoitavissa ja kohdennettavissa uudelleen; vaikkapa esimerkkinä sotavuosien rangaistusvangeista koottu rintamapataljoona.

Niin, luultavasti olisin jättänyt taannoin myös Amnestyn Jäämeren öljynporauslautalle iskunsa tehneet aktivistit venäläiseen vankilaan, jos heidät siellä näin olisi tuomittu, turvallisuusmääräysten vastaisesta toiminnasta – vaikka ymmärtämäni iskun tavoite olikin ilmeisen hyvä. Vapauttajat varmaankin ajattelivat samoin.)

***KAIKKINEEN***

Nykyisin suomalaisilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä itsenäisessä Suomessa ja maailmalla kuin 100 vuotta sitten eläneillä. Elinikäodotuskin on jo yli kaksinkertainen koulutuksen tuomasta tietotaidosta puhumattakaan.

 

Viihdettä "Täällä jossakin"  (Taidekuva Aarno Sundgrenin kokoelmat)

Viihdettä ”Täällä jossakin” (Taidekuva Aarno Sundgrenin kokoelmat)

Viisaasti toimien …. Aurinko laskee vanhojen tehtävien ylle, ja nousee uusien tehtävien tullen.

Kohta Suomi on jo 100 vuotias.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Nostamme lipun salkoon Itsenäisyytemme kunniaksi, aina kun siihen on aihetta! (Taidekuva Aarne Sundgren, kokoelma)

Nostamme lipun salkoon Itsenäisyytemme kunniaksi, aina kun siihen on aihetta!
(Taidekuva Aarne Sundgren, kokoelma)

 

Jätä kommentti

*