Jaa, olemmekin demokratiassa

Kun uutiset vähättelevät tai kehuvat jotain, ne tavallaan ohjaavat tähän tarkoitukseen. Jos näytetään esimerkki siitä, miten somessa verkostoidutaan ja järjestetään tapahtuma, se lisää aktiivisuutta. Tässä teemakuvan kuningasajatus yhdistää sadan vuoden takaiset suomalaiset kuningashaaveet ja mainitsemani uutisten vähäisen innon äänestää vaaleissa.

Kerrotaan että kuningasmieliset, kuten myöhemmin kokoomuslaisena pääministerinä ja tasavallan presidenttinä toiminut J. K. Paasikivi, olivat todenneet, ministerinä niin ikään toimineelle Väinö Tannerille, että Suomi tarvitsee valistuneesti maata johtavan kuninkaan, kun kansa ei itse osaa asioistaan huolehtia [i] (kommunistit mm. käynnistivät vallankumouksen, punakapinan ja kansan oppineisuus oli vähäistä).

Entäpä, jos

Teemakuvassa on muutamia mietoja yksinvaltaisia ajatuksia. Mitä elämä on ilman nettiä, somea, kännykkää eikä iltaisin kokoontumisia aikaa viettämään? Voisi kuningashuone tietysti toimia kaiken hyvän eteen, kenties jopa monipuoluejärjestelmää paremminkin, jolloin iskulauseita voisivat olla niin hyvä koulutus kuin hyvä vanhusten ja lasten hoitojärjestelmä kuin suinkin – ilmaisia, varakkaiden ja kruunun varoilla toteutettua hyvinvointia – prinssejä ja prinsessoita.

on totta maailmalla

Kuvailemani teemat voivat olla totta tänään monessa maassa, joko kokonaan tai osittain. Oikeasti. Suomikin voi huonoissa olosuhteissa ajautua siihen mitä teemakuvassa sanotaan – ei ehkä lähivuosina, mutta pitemmän ajanhuonon kehityksen tuloksena.

vaaliteemat voivat sumuttaa

Kun vaalien alla julkaistaan ”tutkimustuloksia” tai tutkimustuloksia esimerkiksi kansalaisten tai alamaisten odotuksista, ovat ne mitä suurimmalla todennäköisyydellä istuvan hallituksen ”tilaamia” oman kannatuksensa varmistamiseksi, eikö olisi hyvä peruste näin olettaa?

mikä olisi juuri viime kuukausina oleellisestimuuttunut? kansa on monen asuntolainan ottajan kannalta edelleen ylivelkaantunutta, palkka-alea vaaditaan, autot ovat vanhoja jne. Koulutuksesta säästetään, vanhusten huollosta ja päiväkotitoiminnasta … työttömyyskin on pienentynyt vain vähän …

ikä ja varmuus

On aivan oikein että vaaleissa on ehdokkaina suurimmaksi osaksi iäkkäämpää väestöä – asioista päättämiseen tarvitaan tietoa ja taitoa, mitä tietenkin opiskelu ja uudet tiedot tuovat, mutta myös elämässä iän myötä karttuneet taidot. Nuoren kannattaa valita oma mentorinsa, oppi-isänsä tai      oppiäitinsä ja liittyä politiikkaan oppimaan itse ajan myötä verkostoitumisen ja yhdessä asioita hoitamisen  taitoja – ja asettua ehdokkaaksi.

luovat turvallisuutta

Aina kun oikein nuori henkilö esiintyy asiantuntijana esimerkiksi talousasioissa, on se           ollut huonon ajan alku – esimerkiksi 1980-luvulla pikkupojat tuotiin televisioon antamaan sijoitusohjeita juuri ennen talouden romahdusta –tuolla imettiin viimeisetkin säästöt markkinoille ja oikeisiin taskuihin … niin se on nytkin – he puhuvat toisten suulla.

ja mielikuvia onnistumisesta

Yhtä huolestuttavaa on sekin, että miljardööri alkaa antaa ostoneuvoja, kuten kehotuksen ostaa kultaa – siis häneltä itseltään kun sen arvo alkaa romahtaa …

vajain tiedoin

Äänestettävä on kuitenkin oman tiedon mukaan – ja se on meillä jokaisella aina liian vähäinen – mutta äänestettävä on. Äänestin ensimmäisissä kuntavaaleissani vaalipaikan ensimmäisenä – menin aamulla heti avaamisen jälkeen kun päivemmällä oli meno jonnekin toisella paikkakunnalla.

luontaista osaamista ja oppimista

Kyllä nuoret osaavat – äänestäminen on numeron kirjoittamista kynällä vaalilappuun. Numeroiden kirjoittaminen vihkoon tai lehtiöön opitaan jo   alakoulussa, joten se on helppo nakki.       Vaikeaa se äänestäminen on ainoastaan meille vanhemmille ihmisille, meidän kun tulisi olla oikeassa niin monen asian suhteen.  Meillä ei enää ole koko elinikää käytettävissämme asioiden korjaamiseen – elinikämme on jo pääosin käytetty ja siirrämme vastuuta teille nuoremmille –

olkaapa hyvät!

 


 

[i] ajatuksen sanamuoto on tarkastettava esimerkiksi niin ikään ministerinä toimineen sosialistien johtohahmo Väinö Tannerin muistelmista.

LUIN KATKELMAN TEOKSESTA, minkä Tanner kirjoitti ilmeisesti ollessaan vankilassa sotiemme aikaisista sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä takautuvasti tuomituista Suomen puolustamiseen liittyneistä voittajavaltioitten näkemyksen mukaisesti kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista – sodanajan presidentin ja muiden vastuuhenkilöitten seurassa istuen –

… kirjoitan noista ajoista sitten toiste – olkoon kuitenkin opetuksellisesti jo tässä, sillä

asiat voivat valikoitua suuntaan tai toiseen – kovin oikeistomielinen sotaa edeltänyt politiikka ja liikehdintä johti kuvassa näkyvän Suursuomen kaltaisen tavoittelun myötä – tarkoitan tuota karjalaishenkistä vaakuna-aihiota – harhapoluille, mistä

oli palattava kovia kokeneena, mutta oikeastaan kuitenkin itsenäisempänä kuin aiemmin ..

Jätä kommentti

*