Joulun vietto Yhdysvalloissa on saanut uusia ilmenemismuotoja. Kaiketi niin sanotulla Raamattuvyöhykkeellä joulua vietetään angloamerikkalaisittain, eli kuten Suomessakin on totuttu näkemään, mutta suurkaupunki New Yorkissa joulua piilotellaan – sen julkinen viettäminen hiipuu.
Mainostaminen rajoitetaan ettei se loukkaisi vähemmistöjä – tai ehkä jo enemmistöä. Uskonnottomat saivat tavallaan uskonnon aseman Yhdysvalloissa varsin myöhään. Korkein oikeus päätti asiasta muistaakseni 1960-luvulla. Ratkaisu tulkittiin, että uskonnottomuus ja eritoten ns. tieteellinen ajatusmalli (tieteisusko) ovat uskontoja – noin erään teoksen ajatuksia tiivistäen.
Suomi näyttää olevan jo samalla tiellä. Päätöksiä erilaisista rajoituksista on lähivuosina odotettavissa lisää joulunviettotavoista; ehkä seuraavista jo piankin.
Joulujuhlia ei tulisi järjestää kirkoissa. Taisi tulla tehdyksi jo, jos eduskunnan oikeusasiamiesorganisaatiosta saatua ratkaisua tulkitsen oikein. Samoin uskonnon opetus kouluissa pelkästään luterilaisena muotona.
Joululaulut tavarataloissa.
Joulukuu kuukauden nimenä on kiellettävä.
Joulumainokset julkisilla paikoilla on kiellettävä, ja televisiossa, vaikka ne lisäävätkin kaupan myyntiä – kaiketi suurin sesonki…
Joulukuusi kaupungintalon edustalla loukkaa vähemmistöjä.
Jouluvalot kaduilla ja kauppojen seinillä loukkaa vähemmistöjä.
Joulun vietto vapaapäivinä loukkaa kikky-sopimusta ja vähemmistöjä –
muistaakseni yhdysvaltalaiset jo toivottavat toisilleen uskonnollisesti sitoutumattomilla ilmauksilla
Happy Holidays tai
Season’s greetings
Joulu tuli länsimaiseen kulttuuriin roomalaisen oikeuden kautta. Kristillisyys oli valtionuskonto.
Vuoden ensimmäisen päivän sijoittaminen tammikuun ensimmäiseen päivään on myös roomalainen käytäntö. Suomessa vuodenvaihde oli vanhastaan syksyllä, kun maataloustyöt oli saatu päätökseen.
plokkariukki
Kukahan näitä rajoituksia, kieltoja ja valtakunnan oikeusasiamiehen määräyksiä oikeasti toivoo, pyytää ja noudattaa. Minä ainakin jokapaikan ärripurrina aion rikkoa tällaisia määräyksiä ja menen vaikka lusimaan tekosiani kun laulatan tänä iltana vahoja kristillisiäkin joululauluja kyläyhdistyksen puurojuhlassa
Eino J. (maallikkona)
niinpä
Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet taitavat olla kirkkojen suosituimmat tilaisuudet vuositasolla. Eipä niistä ketään linnaan laiteta. Sallittujahan ne ovat myöss koti- tai harrastuspiirissä – suorastaan kannustettavia, juhannus on joka kesä, mutta Joulu vain kerran vuodessa.
Ymmärtääkseni kouluissakin opetuksessa erilaiset musiikkiesitykset ovat myös sallittuja. Musiikin opetus on kaikkiruokaista – että opitaan.
Silmäilin tuossa viikolla perustuslakivaliokunnan omatoimisesti antamaa kannanottoa vuodelta 2014 noihin koulujen päätösjuhliin liittyen, tilaisuuksien oikeasta suomalaisesta sisällöstä lähinnä. Perustuslakivaliokuntahan on meillä Suomessa ns. perustuslakituomioistuin, kun sellaista ei järjestelmässämme muutoin ole.
Maallikon silmään tarttui, että yhden uskonnon opetus, tai uskonnon opetus sinänsä, on järjestettävä kunkin lapsen vanhemman tieten tapahtuvana, minkä vuoksi aamun avaukset ja ruokarukouksetkin ovat vapaaehtoisia, ja valtion tulisi olla toimijana ns. neutraali ja osallistuminen järjestettävä vapaaehtoisuuteen pohjautuen.
Monisanainen ja monipuolinen tuo kannanotto oli, ja esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuimen ja noitten ihmisoikeussopimusten holkkuma valtioille näyttää olevan varsin laaja – kunkin maan kulttuurillisia piirteitä otetaan huomioon – joten suomalaisuutta näyttäisi saavan kouluissa ja yhteiskunnassa opettaa ja omaksututtaa varsin vapaasti – sanoisin.
HYVÄÄ JOULUNALUSAIKAA!