Joulun mielikuvitusystävät

Savon Sanomat julkaisu uutisen lasten mielikuvituskavereista, Kotimaa 09.06.2018.

Mielikuvituskaverit ovat tavallisia, mutta voivat myös kertoa yksinäisyydestä.

Mielikuvituskaveri auttaa lapsen kehittymistä esimerkiksi päivittäisten ongelmakohtien purkamisessa ja mielikuvitusmaailman kehityksessä. “Kuvitteellisen ystävän avulla lapsi voi harjoitella vuorovaikutustaitojaan ja empatiataitojaan asettumalla toisen asemaan. Lapsen mielikuvitusta on jutun mukaan vaalittava huolellisesti, ei väheksyen.

“Näkymättömien ystävien kanssa leikkiminen on tavallista noin 3–6-vuotiaille lapsille. Sama mielikuvitusystävä voi kulkea lapsen matkassa vuosia. Lapsi hylkää hahmon siinä vaiheessa, kun kuvitteelliselle kumppanille ei enää ole tarvetta.” Jutun perusteeksi mainittiin STT–SATU HOTAKAINEN.

Mitä mieltä olemme aikuisten mielikuvitusystävistä?

Noin yleensä

poimin jotain Wikipediaan lainattua; Mielikuvitusystävillä on usein korostettuja persoonallisia piirteitä ja tapoja. Lapsen tai aikuisen mielikuvitusystävät eivät sinänsä merkitse, että hän tarvitsisi aikuisen apua tai olisi sairas [2][3].

[DSM-IV-tautiluokituksen] julkaistu DSM 5 -luokitus vuonna 2013,  mukaan mielikuvitusystäviä pidetään psyykkisenä häiriönä vain, jos ne haittaavat henkilön päivittäistä sosiaalista vuorovaikutusta. Yksinäisellä ja yksin viihtyvällä lapsella mielikuvitusystävät ovat tavallisia. Niitä on usein myös autismin kirjon lapsilla, joilla harvoin on muita ystäviä.

Tarkennus (kommentissa lähde): Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu Lääkärilehden artikkelin mukaan WHO:n ICD-10-tautiluokitukseen. Lääkärilehti 23/2013 7, Erkki Isometsä, Tiina Paunio: “American Psychiatric Association (APA) julkaisi 18.5.2013 mielenterveyden häiriöiden luokituksensa uusimman version DSM-5:n …

2) Imaginary friends open up fantastic world – ABC Science

3) Imaginary Friendships Could Boost Child Development – Science Daily

Entäpä erikseen, esimerkiksi yleiset jumalahahmot?

Luonnollisia jumalia ovat olleet kansan keskuudessa esimerkiksi Egyptin tarinoissa kerrotut kuningas-tuomari-faraot, samoin oli Japanin keisari vielä 1900-luvulla ja eräät Rooman valtakunnan keisarit (diktaattorit siis) – ehkäpä historia tuntee muitakin eläviä jumalia, kuten esimerkiksi Kreikan mytologiasta.

Nämä jumalat olivat ihmisten tunnustamia Augustuksia.

Augustus, “kunnianarvoisa”, julistettiin jumalaksi pian kuolemansa jälkeen. Tulevat Rooman ja Bysantin hallitsijat ottivat Augustuksen sukunimen Caesar ja arvonimen Augustus keisarien pysyviksi arvonimiksi.

Ihminen on keksinyt tai tunnustanut myös muita kuin edellä mallinnettuja Jumalia – miten milloinkin. Ovatko nämäkin siis alussa ilmenneitä mielikuvitusystäviä? noin muuten? Kyseessä olisivat lapsena opetettujen mielikuvitusystävien aikuisikään siirtyneet versiot – kulttuuri. Tohtineeko tuota pohtia muutoin kuin joulupukin persoonan kautta.

Joulu tulee – reilu kuukausi aikaa valmistautua!

(Teemakuvasta: Muistaakseni joulupukin kotimaaksi on alkanut myös Amerikoissa vahvistua Korvatunturi)

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Lääkärilehdessä 23/2013 7. kesäkuuta 2013, s. 1702
    Erkki Isometsä, Tiina Paunio

    kerrotaan, että

    “American Psychiatric Association (APA) julkaisi 18.5.2013 mielenterveyden häiriöiden luokituksensa uusimman version DSM-5:n …
    JA ETTÄ
    Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu WHO:n ICD-10-tautiluokitukseen
    (täytyypä joskus silmäillä, jos teksti maallikolle avautuu, mihinDSM-5:n kohtaan ja millä sanoilla mielikuvitusystävien olemassaolo nykyisin määritellään

Jätä kommentti

*