Joulusaunasta joulun viettoon

Vietämme kukin tahollamme rauhallisen joulun. Toivottavasti kaikille maailmalla on tähän mahdollisuus.

Pari sanaa joulusaunasta. Siitähän se joulun vietto oikeastaan alkaa. Suomalaiset ovat rakentaneet kaiketi saunan ensimmäisenä piilopirttinään ja mökkirantaan ennen varsinaisen kesämökin laittoa. Jo J K Paasikivi totesi meistä suomalaisista, että etsimme kauniin koivikon ja rakensimme sinne saunan.

Kouluaikoina pidin saunasta ja saunomisesta esitelmän, jopa kahdella eri kurssilla muutaman vuoden välein. Silloin esitettiin dioja – siis valokuvauskoneella otettuja – ja piirtoheittimellä käsin tai koneella kopioituja kalvoja. Esitys on edelleen tallessa, mutta äänite on saattanut joutua hukkaan, näin sivumennen sanoen.

Sauna oli kreikkalaisilla ja erityisesti roomalaisilla kylpylä. Rooman keisarit jopa kilpailivat siitä, kuka rakensi suurimman kylpylän. Ja roomalaiset kylpivät ja löhöilivät eri lämpötilaisissa altaissa ja eri lämpötilaisissa huoneissa, joita lämmitettiin lattian ja seinäpintojen kautta ns. hypocaustum-menetelmällä, so. kylpylä oli tavallaan uuni, minkä lattian alla poltettiin kokonaisia puun runkoja halkojen asemasta. Kuumin paikka oli heti tulipesän yläpuolella. Siellä oleskeluun tarvittiin puukengät.

”Roomalainen kylpylä oli lähes jokaisessa Rooman valtakunnan kaupungissa sijainnut julkinen kylpylä, jossa valtakunnan asukkaat saattoivat kylpeä, hoitaa terveyttään ja kuntoaan sekä viettää vapaa-aikaansa. Varsinaiset termit olivat suuria, sekä kylpylän että urheilukenttänä käytetyn kattamattoman palaestran ja toisinaan myös kirjastoja ja muita sivistäytymiseen käytettyjä tiloja sisältäneitä kokonaisuuksia. Pienempiä, ainoastaan kylpemiseen käytettyjä kylpylöitä kutsuttiin balneoiksi. Hypokaustilämmitys Wikipediasta poimittua.

Yle kertoo verkkosivullaan , että professori ja kliinisen kemian erikoislääkäri Lasse Viinikka tiivistää saunan perusajatuksen hienosti aikakauskirja Duodecimin artikkelissaan: Löylyn salaisuus piilee huurtumisessa, ”Kun kuuma höyry saavuttaa kylmäihoisen saunojan, vesihöyry tiivistyy iholle, ihminen siis ikään kuin huurtuu.” ja että: ”Suomalainen sauna on kuumin paikka, jonne ihminen menee vapaaehtoisesti.” otsikossa mainitaan myös, että saunominen voi laskea verenpainetta (ehkä verenpaine nousee kuitenkin saunassa oltaessa, ja pulssi?).

Palatakseni noihin kylpylöihin, jota nykyisin on runsaasti pitkin Suomea.

Roomalainen kylpylä levisi pitkin Eurooppaa ja kylpylöitä käytettiin runsaasti keskiajalle saakka. Mainitaan, että kirkkojen alttaritauluissa Aatami ja Eeva ovat olleet hyvin usein kylpylän saunottajia, koska paikkakuntalaiset olivat tottuneet näkemään heidät alastomina, pahennusta herättämättä. – Niin, näin korona-aikaan silloisen kylpyläkulttuurin loppumiseen vaikutti kylpylöissä toimitettu suonen iskeminen, kuppaus – se levisi juuri näissä kylpylöissä oheistoiminteena olleen ’kuppauksen’ vuoksi – ja kylpylät kiellettiin ja suljettiin, näin lienee käynyt kuppaamisellekin, että se on enää kansanperinnettä. Kuinka käynee uimahallien kanssa koronapandemian jyllätessä, jää nähtäväksi.

Suomessa sauna säilyi hieman samaan tapaan kuin kalevalaiset runot; Lönnrot joutui etsimään ja keräilemään niitä kaukaisista korvista, periferiasta. Onneksi Sauna säilyi ja kehittyi omaleimaiseksi piirteeksi, jopa kansallisen ylpeyden aiheeksi.

Joulusaunaan – ja jouluaterialle – ja lahjojen jakoon – ja rauhalliseen jouluun. Näin se joulu menee. Saunominen on tietenkin ennen ateriointia, mutta muu aaton ja joulunpyhien ohjelma on siten kuin kukin on tottunut.

 

ILOISTA JOULUA!
Eino J. Pennanen