Kaasuauto sopii Suomeen

Yllättävää, että kasvihuonepäästöt kasvavat kun bio-polttoainetta lisätään tavallisen polttoaineen sekaan.

Päivän lehden mielipidesivulla kerrotaan näin Matti Jantusen kirjoituksessa. Oleellista on käsittääkseni se, miten ja missä tuo bio-raaka-aine kasvaa (sille raivataan uutta peltoa ruokapeltojen lisäksi?). Uskottavahan se on, tai otettava varauma, kun Jantunen on tehnyt päivätyönsä alan professorina.

 

Äskettäin pohdin, että sähköauto yleistyy,

mutta naapurin plogissa epäiltiin jopa sitä, että pian joutuisimme ottamaan hevospelit käyttöön kun tai jos sähköä ei aina ole (lue tarkemmin ao.vaaliteemaisesta  postauksesta).

 

Tätä aiemmin kirjoitin jo biopolttoaineautoista ja kaasuautoista.

Aivan kuten teemakuvassanikin Suomen sota- ja pula-ajoilta on talteen jäänyt muisto valokuvaan silloin yleisestä häkäpönttöautosta. Sen pääasiallisena voiman lähteenä oli puupilkkeestä kehitetty kaasu (häkä).

 

Millainen tuo kaasuauto olisi tänään – metaanille ainakin on vero?

Ilmeisesti sähköautoa parempi vaihtoehto Suomeen onkin tuo kaasuauto.

Mistä valtava kaasumäärä saadaan jokapäiväiseen ajoon, on syytä selvittää, mutta pula-aikana voimanlähteenä varmaankin kävisi tuo sota-aikojen häkä, eli puupilkkeet. Puutahan meillä Suomessa riittää vaikka polttaa auton moottoreissa.

 

Teknologiaa kannattaa kehittää.

Kun hätä on suuri, on apukin lähellä. Se, onko häkä poltettuna päästötöntä, ja miten puun polttaminen hiilinieluihin suhteutuu, on pohdittava. Mutta hevoselle saatiin kasvatettua kaurat ja heinät omassa pihapellossa, joten puuta saataisiin kriisiaikoina myös takametsistä riittämiin välttämättömiin ajoihin, mikä takaa huollon toimivuuden kaikkina aikoina. Sähkö tarvitsisi varavoimaa, ja jos bensaa ei ole autoon, kuinka sitä olisi varavoimageneraattoriinkaan?

 


Kuvan autossa oli teollisesti valmistettu ”häkäpönttö”. Se oli vuonna 1942 siis oikea kaasuauto (kaiketi käytti bensaa ainakin alkumetreillä ja jos sitä oli saatavilla?). Saako niitä ostaa nykyisin? Pöntössä poltettiin pilkkeiltä ja tuotettiin häkäkaasua.

Pilkepinoja voisi laittaa huoltoasemien tapaan tienvarsiin – puupinoja – laanejahan yleensä on valtateiden varsilla, joten rankoja voisi sahata lämpimikseen ja maksaa kännykällä ostokset – tai ostaa valmiita hiiliä säkillisen tienvarsikaupasta tai paikallisesta kievarista …

 

Tiesithän, että oikeat pilkkeet olivat noin parin tuuman kokoisia puupaloja tai kuutioita? Eräs aikalainen kertoi tämän äskettäin, kun ajattelin jopa, että ne olivat pienehköjä hellapuita tai vastaavia. Eräät yritykset olivat niitä Savossakin valmistaneet ja esimerkiksi postiautot niitä kuljettaneet rahtina. Ehkäpä nuo hellapuutkin toimisivat? ainakin sitä enemmän savua, mitä tuoreempaa tai märempää hellapuu on ..

Kommentit

Kommentointi on suljettu.