kaikki kallistuu

Sairastumiset ja töistä poissaolot lisääntyvät maailmalla, ja Suomessa. Pitkään jatkuessaan yksilön tulot vähenevät ja menot kasvavat (ainakin suhteellisesti). Kun markkinoita elvytetään, korvataan yrittäjän tuloja ja palkansaajan palkkaa, periaatteessa hintojen tulisi nousta kun rahan määrä markkinoilla kasvaa ja samalla tuotanto pienenee. (Teemakuvassani hinnat hypähtävät alimmalta käyrältä ylimmälle.

Kun työttömyys kasvoi entisaikaan, inflaatio pieneni (alimmalla käyrällä siirryttiin oikealle). Jossakin vaiheessa tuo Philipsin-käyrä ei enää ollut talouden malli, minkä vuoksi kuvaan on piirretty tuo ylempi mallikäyrä ja hyppy (mikä tapahtui öljykriisin aikaan 1970-luvulla).

Kuinka koronaviruksen aikana lamaodotukset toteutuvat – lamahan on oikeastaan tuotantovälineiden uusjako – ne ajautuvat rikkaitten käsiin?

Elvytys on takaisin maksettavia lainoja mutta myös muuta taloudellista tukea. Raha kerätään markkinoilta pois, kun velka maksetaan. Keskuspankin elvytys on setelirahoitusta kun liikkeelle lasketaan uutta rahaa markkinoille pankkien kautta jaettavaksi (lue edeltä takaisin maksu). Kasvaako inflaatio ja hinnat pysyvät vakaina – tai hinnat nousevat – kallistuvat – lisärahan turvin?

Saapa nähdä ken voittaa.

Tilapäinen elvytys on toisaalta silta kuilun yli, kunhan kuilu on riittävän kapea ylitettäväksi. Kokonaan uusi aika koittaa, jos koronaepidemia kestäisi vaikkapa 30 vuotta, kuten jokin entisajan kulkutauti.

Nykyisin lääkitystä ja ehkäisevää rokotusta kehitetään sukkelaan lähes tautiin kuin tautiin, joten maallikon odotuksena on, että täsmäelvytys ja sillä voitettu aika saattavat riittää – kuilu on kapea. Kulutuksen kautta raha kuitenkin kokoontuu tuotantovälineitten ääreen kun kierros loppuu. Yhteiskunnan tulonsiirroista puhuttakoon toiste.

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    uutisissa kerrottiin että satatuhatta on jo parantunut koronasta!

    oloko se tässä linkki juttuun:

Jätä kommentti

*