Kansainvälisen naisten päivän tiimoilta

Monien mielestä Suomi on edennyt hyvin tasa-arvossa. Kalevalan ajoilta on tiedossa vahva naishahmo, joka huolehti talosta kun miehet olivat riistalla tai sotimassa. Tuossa välissä kristillisyys toi itämaiset arvot ja vanhat lait, missä naisen asema on miehelle alisteinen – aikoinaan lähes vaihto- tai ostotavaraan rinnastuva. Tietenkin vielä nykyisinkin häissä isä luovuttaa tyttärensä tulevalle miehelle, eipä silti, komeasti. Viihdeohjelma Uutisvuodossa todettiin joskus ”vakavasti”, että miehen ei tule ratkaista vaimonsa kertomaa ongelmaa, olisi perheneuvojan mukaan vain myötäiltävä tarinaa. Ehkä kuitenkin jotain voisi tehdä.

YK naistenpäivän tavoitteita on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta lopetetaan kaikissa maissa tuohon mennessä. Muutokseen tarvitaan aikaa – muutoinhan tasa-arvoon olisi päätetty siirtyä heti!  Suomessa aviovaimo tuli tasapuoliseksi 1929 avioliittolain uudistuksessa ja äänioikeuden hän sai 1900-luvun alussa ja kirkkovaaleissa 1918 pintaan. Usein puhutaan myös naisen eurosta ja miehen eurosta, joiden sanotaan olevan eri arvoisia kun puhutaan palkkatasosta. Jo jonkin aikaa on ollut voimassa samapalkkaisuus, että samasta työstä sekä mies että nainen saa saman palkan. Osa ongelmasta johtuu ehkä siitä, että eri ammateissa on erilainen virkajärjestelmä tai palkkakäytäntö – siis työehtosopimukset.

Mutta

suomalaisen naisen asema on ollut maassamme aina erityinen – vahva ja arvostettu. Ajatellaanpa viime sodissa lottana palvellutta naisten määrää. Ymmärtääkseni kyseinen järjestö oli maailman suurin tämän tason naisjärjestö. Ilman lottia Suomi tuskin olisi sodista selvinnyt. Entäpä sitten kotirintaman työt, tehtaat ja maanviljelys. Ne hoidettiin pääasiassa naisten, ukkojen ja lasten voimin.

Maailmalla naiset ovat aktivoituneet usein. On ja on ollut naisasialiikkeitä ja Suomeenkin on tietääkseni perustettu jopa naisten puolue. Tottahan toiminta muistuttaa aiempia miesten kerhoja ja miesjohtoisia puolueita jne. Varmaankin hyvä juttu, tunne liikkeitä kovinkaan. Mietin joskus sitä, että kuinka erityspuolue (miesten tai naisten) sitten sopii nykysuuntaukseen, missä miehen ja naisen rooleja pyritään samankaltaistamaan – tai eroja neutralisoimaan. Kaikelle naisten asemaa edistävälle on tietenkin oltava myötämielinen, jos mainittu YK:n tavoite siitä edistyy – Suomessa ja maailmalla!

Hyvää Kansainvälistä naistenpäivää!


Vuosi sitten pohdin jotain seuraavaa:

Kansainvälinen naistenpäivä sai asemansa 1975 kansainvälisenä naisten vuotena, päivä nimettiin ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”. Puolestaan kansainvälinen miestenpäivä on 19. marraskuuta – vuodesta 1999 alkaen.

Miestenpäivän tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen – vastapainoksi tiedotusvälineiden tarjoamille usein kielteisille mieskuville, jotka saattavat lannistaa poikia ja miehiä tuottamasta positiivista panosta läheisiin ja yhteiskuntaan (ilmaissanakirja Wikipedian tieto).

Yhteistyötä tarvitaan – tasa-arvo ja toimintatavat muuttuvat yhdessä tehden. Teemakuvassani vaa’an puntit lähestyvät tasapainotilaansa.

Suomessa naiset saivat valtiollisen äänioikeuden 1906 ja seurakunnissakin jo 1918. Kaikkiaan siis varsin äskettäin – tai oikeastaan – jo varhain, onhan YK:n kattava tasa-arvotavoite sentään vielä 14 vuoden päässä edessäpäin! Kiirettä taitaa pitää, jos maailman lukuiset uskonnot ja ideologiat aiotaan tuossa ajassa nykyaikaistaa – tai samankaltaistaa! no, askel kerrallaan.

Äskettäin Savon Sanomissa kerrottiin, että entistä suurempi naisten joukko vastaa itse perheensä elättämisestä. Samoihin aikoihin kerrotaan, että naisten palkat lähestyvät miesten palkkoja, tai samapalkkaisuutta. (Eroja on selitetty erilaisilla ammatinvalinnoilla, äitiydellä jne. mutta palkkatasot lähestyvät …)

Mahdollinen tasa-arvokysymys on myös jokaisen naisen asepalvelus, mitä äskettäin Norjassa esitettiin. Korvaako äitiys työnjaossa miehen asepalveluksen? tai vuoden etumatkan ammattiin opiskeltaessa, lienevät keskeinen kysymys tai velvollisuus, kun ikäluokat entisestään pienenevät …

Opiskelupaikat ovat alkaneet siirtyä naisille paremman koulumenestyksen myötä, mikä ennakoinee myös johtajanpaikkojen tasa-arvoistumista entistä enemmän. Suomi saattaa saavuttaa YK:n asettaman tavoitteen määräajassa – näin maallikkona tuumaillen.

Tasa-arvoinen kilpailukin saattaa lähiaikoina muuttua siitä, mitä eräs yhdysvaltalainen tutkija kertoi äskettäin eräässä teoksessaan.

Muistinvaraisesti; kun miehiä on vähemmän kuin naisia, syntyy naisten keskuudessa kilpailu. Kumppanista kilpaileminen on tiivistä esimerkiksi Manhattanilla, missä tv-sarjan Sinkkuelämää tapahtuu, mutta esimerkiksi Alaskassa taas ei.

Niissä kansanryhmissä, joissa nuoret miehet tekevät paljon rikoksia, ja ovat vankilassa, vapaat miehet pitävät vapauksistaan, eivätkä sitoudu avioliittoon – nuoret äidit huolehtivat itse perheestään.

Miten nämä lyhyesti luonnehditut ilmiöt vaikuttavat rikkaampien maiden esimerkkiin, tai nykyiseen Suomeen, jäänevät laajempien tutkimusten ja tapakulttuurin muutosten aikaa odottamaan.

Pohdin kesälomalla Piikojen valtakunta -teoksen ideaa, mutta kirjoitus on vielä julkaisematta. Väitöskirjan mukaan tehty kaupallinen versio selvitti 1600 – 1700 -lukujen naispalveluskunnan aikaa. Virikkeenä tutkimukselle oli ollut em. sinkkuelämä.

Jätä kommentti

*