Rahapuut – ja väärää rahaa

Liitän pari havaintoa tähän alkuun ja tekstin edetessä johdattelen väärän rahan jäljille. Kysymykseni tässä asiantuntijoille on: Kuinka paljon maailmalla on väärää rahaa?

Porkkana on kasvaessaan tuote, jonka voi itse syödä tai myydä. Myyminen tuo tuloa kassaan. Kun porkkanoita on vähän, on hinta korkea. Vaihdantataloudessa porkkanan saattoi vaihtaa esimerkiksi ohraan. Tällöin tuotteet ovat käypää valuuttaa. Nykyisin saamme maksun käteisenä rahana – tai pankkikortilla maksu tilittyy suoraan tilillemme pankkiin.

Huume (kasvi) kasvaa kuten porkkana, mutta sen tuotto myytäessä huumeeksi menee harmaille ja rikollisille markkinoille. Huumekasveja viljellään toki lääkekäyttöönkin ja teollisuuteen, joten käyttötarkoitus sen tässä ratkaisee. Huumeita on toki muitakin kuin kasviperäisiä, joten – noin niinkuin yleensä – rikollisuuttahan tämä laji edustaa. Jäljempänä on kuva, mistä erään lähteen mukainen rikollinen rahamäärä ilmenee.

Kulta on raaka-aine ja maksuväline. Kun aikoinaan espanjalaiset toivat uudelta mantereelta löytämäänsä kultalastit Eurooppaan, se lisäsi inflaatiota – jolloin hinnat nousivat. Muistelen, että suurin osa tästä rikkaudesta kulkeutui itäisille maille, koska rikastuneet ostivat rahoillaan siellä tuotettuja mausteita jne.

Raha mainittiinkin jo edellä. Sen määrittely on monitahoinen; raha on yleensä seteleitä ja kolikoita, mutta myös arvopapereita ja niin edelleen. Jäljempänä on lainauksia, joista ilmenevät rahan uusimmat muodot – tai eräitä niistä lienee ollut käytössä jo hamasta menneisyydestämme alkaen.

Oheinen kuvan havainnollistaa eri omaisuusmassojen suhteita. Kuvassa ovat Maailmanpolitiikan Atlas, Uusi maailmanjärjestys (2013), artikkelin: Rikollisuus on osa globalisaatiota -kuvan elementteinä:

  1. Maailman pörssiarvo 58.000.000.000.000 $, Koko maailmankauppa 15.000.000.000.000 $, Kongon demokraattisen tasavallan potentiaaliset malmi- ja energiavarat 24.000.000.000.000 $, (keskellä oleva suurin pallo) Spekulatiiviset johdannaiset 720.000.000.000.000 $, Maailman bruttokansantuote 62.000.000.000.000 $, Osuus kotitalouksien varallisuudesta veroparatiiseissa 6.000.000.000.000 $, Kotitalouksien varallisuus 75.000.000.000.000 $, Rikoksista saatu voitto 1.000.000.000.000 – 1.500.000.000.000 $. (kaavion lähdeviitteet on julkaistu ilmeisesti 2007)

Maailmanpolitiikan Atlas pohti lähinnä erilaisia rikoksia. Kuvassa oli teksti, että moraalisesti väärin mutta laillisina, joihin ilmeisesti luettiin erilaisia alla kuvattuja asioita. Kuvassa oli lisäksi malli siitä miten bananikauppa maailmalla toimii – paratiisisaarten ja eri maanosien välillä … – kannattaa lukea itse kirja, löysin sen alennusmyyntihyllystä.

VarallisuusInfo_Le Monden tyyliin

Väärennetyt setelit: Äskettäin Savon Sanomat kertoi, että Suomesta on löydetty 700 kpl väärää rahaa. Siinäkö kaikki?

Yleensä väärä raha ymmärretään setelin tai kolikon väärentämisenä.

  • Voiko digitaalista rahaa, siis sitä mikä on oikeastaan pankissa tilillä ja kulkee siirtoina dataverkoissa, väärentää?
  • En sitä tiedä, mutta tuntuisihan se mahdolliselta.
  • Kuka sitä valvoo, jos jossakin rahojen siirto- ja kiertoketjun vaiheessa 10 euroa muuttuu 100 euroksi?
  • Taustoitan digitaalisen maailman vääristymismahdollisuuksia seuraavasti, kukin voi itse päätellä vastauksen kysymykseeni.
  • Ehkä jätämme lopullisen sanan ja epäilyt asiasta tietoisille tahoille, mutta hyvä kysymys on joskus parempi kuin hyvä vastaus – jossakin kuulemani kommentti.

 

 


Savon Sanomat Talous Julkaistu 02.02.2011

EU haluaa raaka-aineilla keinottelun kuriin

EU-komissio haluaa panna kuriin raaka-ainemarkkinoiden keinottelijat, joita komissio pitää osasyyllisinä muun muassa maataloustuotteiden viimeaikaisiin hinnannousuihin.

Komissio ehdottaa, että markkinavalvontaviranomaiset voisivat jatkossa puuttua entistä tiukemmin raaka-aineiden johdannaismarkkinoihin.

Julkaistu 20.10.2008

Energia ja talous ovat kuin siamilaiset kaksoset

… Talousongelmat ja energian tuotanto Jenkkien asuntoluottokriisi on ensimmäinen pankkien komerosta paljastunut luuranko. Englannissa asuntojen hinnat kolminkertaistuivat, kun ne USA:ssa ”vain” kaksinkertaistuivat

Juuri kaatunut maailman suurin vakuutusyhtiö AIG vakuutti 62 biljoonan (1012) Yhdysvaltain dollarin arvoiset luotto-johdannaiset (CDS, credit default swaps). Kaikkiaan liikkeellä on jopa tuhannen biljoonan dollarin verran aakkos-derivatiiveja, jotka ovat pystyssä vaivoin.

Viime viikolla pelkästään USA:n pörssissä haihtui biljoonia dollareita yksittäisinä päivinä.

Aki Järvinen

Kirjoituksesta voi estisä sitä, minne asuntolainarahat menivät – ne jotka johdannaisina siirtyivät pitkin maailmaa Yhdysvalloista?

Talouskriisi:

Pankit sokaistuivat johdannaisista (13.9.2011 Hannu Sokala, Taloussanomat)

1. LINKKI TEKSTIN JÄLKEEN , tämä kirjoitus kannattaa lukea, sillä siinä on runsaasti erilaista teoriaa ja nimityksiä. ”Talousmaailma on kärsinyt jo reilut neljä vuotta tapahtumaketjusta, jonka polttoaineena ovat toimineet muutamassa yhdysvaltalaisessa yrityksessä keksityt uudenlaiset sijoitustuotteet.

Cds tai cdo eivät yksinään olisi ehkä aiheuttaneet finanssikriisiä. Väistämätön kuitenkin tapahtui, ja yhä uusia tuottoja etsineet investointipankit keksivät yhdistää cds- ja cdo-innovaatiot. Niiden avulla yritys- ja asuntolaina-arvopapereihin sijoittamisesta tuli enemmän ja enemmän puhdasta vedonlyöntiä.”

1996 ei vielä tiedetty vuoden 2008 romahduksesta,

mutta Suomessakin aihetta pohdittiin. Suomen pankin julkaisu on lukematta, mutta rohkenen poimia pari otetta pankin sivuilta. Olisikohan tuohon ollut varauduttava jo aiemmin kuin 2008 romahdus sattui – vai varauduttiinko, mutta kestämättömästi?

Suomen pankki OTC-johdannaiset ja Suomen oikeus

(Julkaisu 4/1996) Kirjoittaja(t): Janne Lauha .

”Markkinoiden perusjohdannaisia, kuten termiinejä, swapeja ja optioita voidaan käsitellä yleisen sopimusoikeuden avulla. Samalla on kuitenkin huomattava johdannaisten tarkoitukseen ja kaupankäyntitapaan liittyvät erityispiirteet.

Yksittäistapauksissa räätälöitävät erikoisjohdannaiset eivät vielä näytä yleistyneen Suomen markkinoilla. Niiden käyttöön on kuitenkin varauduttava lainsäädännössä ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden valvonnassa, kun pankit korvaavat peruspankkitoiminnan vähentyviä tulojaan erityispalveluilla. Eksoottisia johdannaisia saatetaan siksi tulevaisuudessa joutua tarkastelemaan myös oikeudellisesti ristiriitatilanteissa.

Yleislainsäädäntö sisältää riittävän, joskin hajanaisen pohjan OTC-johdannaisten oikeudelliselle käsittelylle. Erityisen lainsäädännön puuttumisesta huolimatta toimintaa voidaan valvoa ja vahingollisesta käyttäytymisestä rangaista.

Uudempi tieto näyttää olevan jo valvovampaan suuntaan;

Täytyy selvittää, mistä tässä on kysymys.www.finanssivalvonta

Kahdenkeskisten OTC-johdannaisten vakuudet

”EU-komissio julkisti 28.7.2016 muutetun ehdotuksen teknisiksi standardeiksi kahdenkeskisten OTC-johdannaisten riskienhallinnasta EMIR-asetuksen 11 (15) artiklan mukaisesti. Muutosehdotukset tarkoittavat sitä, että eurooppalaisilla valvontaviranomaisilla EBA, EIOPA ja ESMA on kuusi viikkoa aikaa antaa komissiolle uusi ehdotus.

Standardien soveltaminen tulee joiltakin osin viivästymään. Kaikkia finanssisektorin vastapuolia koskevan vaihtuvien vakuuksien vaihtovelvoitteen soveltaminen on kuitenkin edelleen alkamassa 1.3.2017.

Vakuuksia tulee vaihtaa myös asetuksen tarkoittaman konsernin sisäisille OTC-johdannaisille, ellei näihin ole oikeutta soveltaa vapautusta. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset antavat myöhemmin yhdessä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytännön toimintaohjeita siitä, miten vapautusta haetaan.

Lisään myöhemmin blogiini vastauksia kysymyksiini, jos ja kun niitä löytyy tai aihetta ilmenee.


Lähteitä ja linkit tekstin juttuihin:

  1. Talouskriisi: Pankit sokaistuivat johdannaisista 13.9.2011 Hannu Sokala http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/13/talouskriisi-pankit-sokaistuivat-johdannaisista/201112849/294

  2. Savon Sanomat Talous Julkaistu 02.02.2011 http://www.savonsanomat.fi/talous/EU-haluaa-raaka-aineilla-keinottelun-kuriin/665425

  3. (Julkaisu 4/1996) Kirjoittaja(t): Janne Lauha . http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet/pages/dp1996_4.aspx

  4. Finanssivalvonnan sivustolle http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Saantelyhankkeet/EMIR/Pages/Default.aspx