Kauhia Oolannin sota ja brexit

Ehdotin äskettäin, että kun maakuntahallintoa uudistetaan, sen perusteeksi otettaan Ahvenanmaan maakuntamalli. Pohdin myös, että olen polemisoinut veroparatiiseja, joille pitäisi tehdä jotain. (Palautin mieleemme, että oma Ahvenanmaamme on eräässä mielessä sellainen.)

Toisaalta, jos maakunnat perustetaan, on luontevaa että kaikki maakunnat ovat Suomessa samalla viivalla – niinpä maakuntauudistuksessa Ahvenanmaa muutetaan Suomen tavalliseksi maakunnaksi, pikemmin kuin että kaikista maakunnista tehdään Ahvenanmaan kaltaisia itsehallintoalueita.

Pohdinnastani unohtui se, että Ahvenanmaan asema perustuu Venäjän Krimin sodan rauhanehtoihin. Siitä jäljempänä.

Kouluaikaan laulettiin viisua kauhiasta Oolannin sodasta, missä engelsmanni seilasi Suomemme lahdella – kolmella sadalla laivalla – ja ampui murskaksi Oolannin pystingin …

Historiikkia;

”Romanian rintamalla etenevä Venäjä oli provosoinut Osmanien valtakunnan julistamaan sodan 4. lokakuuta 1853, ja Britannia sekä Ranska päättivät tukea osmaneja.

Oolannin sodan tarkoituksena oli eristää Venäjän huoltoreitit ja ulkomaankauppa ja pakottaa se rauhaan sekä saada Ruotsi mukaan Venäjän vastaiseen sotaan.[1]

Saarto oli tarkoitus toteuttaa niin, että Venäjän laivasto Itämerellä tehtäisiin toimintakyvyttömäksi tuhoamalla rannikkopuolustuslinnakkeet, laivastoa ja ulkomaankaupan varastoina toimivia kauppamakasiineja. Vahingosta huomattava osa kohdistui Suomeen, koska suuri osa tuonaikaisesta Venäjän lipun alla purjehtivasta kauppalaivastosta oli Suomessa.

Krimin sodan päättymisestä oli Oolannin sodan osalta seurauksena se, että britit räjäyttivät Bomarsundin linnoituksen, jota olivat ensin tarjonneet Ruotsille kiitokseksi siitä, että se oli pysynyt puolueettomana Venäjän tulevia reaktioita peläten.

Britit vaativat Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1856, että Venäjä pitää Ahvenanmaan linnoittamattomana ja neutralisoituna.

Briteille ja ranskalaisille Bomarsundin linnoitus oli Krimin sodan aikana Ruotsinkin pääkaupungin turvallisuuteen vaikuttava venäläisen ekspansionismin vertauskuva. Linnoituksen tarjoaminen Ruotsille ja sitten sen hävittäminen olivat näyttö kyvystä puskuroida Venäjän oletetut laajentumispyrkimykset.”

Poimintoja Wikipediasta, jonka lähteiksi mainitaan: Väinö Wallin: Itämainen sota Suomessa. Porvoo: WSOY, 1905; ja Auvinen, Eero: Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset. Turku: Turun yliopisto, 2015.

Viitteenä oleva (tarkistamaton) selostus kuvaa selkeästi, että brexitissä Euroopan unionista eronneet britit, jotka aikoinaan olivat Suur-Britanniana, on kutistunut pikku-britanniaksi, ja muutenkin aika on ajanut Ahvenanmaan erityisaseman ohi – jos aiemmin viittaamieni linkkien sopimuksia tarkastelee.

No, kukaan ei liene vaatimassa ahvenanmaalaisilta maaomaisuutta valtiolle, kuten saamelaisten maista valtaosa on tulkittu Lapissa olevan – tai muuttavan välittömästi maakunnassa mitään – suomalaista maaperäähän siitä vain tehtäisiin – Suomi viralliseksi kieleksi – eduskunnan lainsäädäntövallan alla – vapauksia sen verran, mitä muutkin maakunnat itsehallintona tulevat maakuntauudistuksessa saamaan – yhdenvertaisuutta siis.

Jos nyt emme sitten liity Ahvenanmaahan – olisihan se itsenäinen Savo jotain sekin! – oma parlamentti ja kaikkea muuta siinä sivussa …


Linkit

[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Oolannin_sota#Oolannin_sodan_p.C3.A4.C3.A4ttyminen

Aiempi pohdintani, mihin artikkelin teemakuva myös liittyy

Kilpajuoksu Ahvenanmaalle