Kaupungille ja maakunnalle ympäristölupa?

Eläinsuojille tarvitaan eläinten määrän mukainen ympäristölupa, esim. 700 päätä. Koska jotain on tehtävä ja ilmastonmuutoksen hoitoon on osoitettava varoja, ilmaston muuttuessa, merien ja maaperän saastuessa, myös

ihmisille – kaupungeille – valtioille – tarvitaan ympäristölupa.

Luvassa määrätään, saako paikakunnalla (maakunnassa) olla kaupunki tai valtio, jos saa, määritetään sopiva kaupungin koko, esim. 100.000 asukasta, ja valtion koko, esim. 4 miljoonaa asukasta.

Asukasmäärän mukaan määrätään ympäristöluvan hinta.

Kestävä kehitys pienentää Maan (YK?) kassaan kerättävää ympäristörahaa ja saastuttamien, kuten ilman, maan tai veden pilaaminen, kasvattavat sitä vastaavalla tavalla, ja aiheuttavat lisäksi vuosimaksuperusteen.

Asukasluku määritetään luontaistalouden ja keräilijätalouden mukaiseen pinta-alaan vertaamalla.

Tämän luonnollisen ihmismäärän ylittävältä osalta maksut kasvavat progressiivisesti, sen lisäksi mitä edellisessä kohdassa sanottiin ympäristön kuormittamisesta paikallisesti, esimerkiksi teollisuuden ja kaupunkiyhteisön päästöinä.

Keräilytaloudessa asukasmäärä neliökilometrillä (km2) on varsin pieni – muutama henkilö -, miten kasvillisuus ja riista paikkakuntaa rikastuttavat. Tämä arvo säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen aiheuttaman luonnon kuormituksen minimissään.

Miljardikansoilta saadaan heille oikeutetusti kuuluvat rahat YK:n ympäristökassaan – lisäksi kansat tai valtio miettii tehokkaita keinoja rajoittaa väestöään, jos varsinkin rahat ovat vähissä.


Käsitteistä

Yleiskielessä käsitteellä ilmastonmuutos tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä.

Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. (Wikipediasta)

Ympäristölupa on ympäristöviranomaisen myöntämä lupa, joka tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan.

Lämpösaarekkeen muodostumiselle otollisten sääolosuhteiden aikana kaupungin keskustan lämpötila on useita asteita korkeampi kuin sitä ympäröivien alueiden lämpötila.

 

Lämpösaarekkeen voimakkuuteen vaikuttaa kaupungin koko. Miljoonakaupungissa kaupungin ja ympäröivän maaseudun välinen lämpötilaero voi olla jopa yli 12°. (Kaupunki On -sivusto)

 

Talvinen inversio eli saasteet hengityskorkeudelle jättävä “ilmatulppa” saattaa olla riesanamme päiviä. Ilman saastuminen tarkoittaa kemikaalien, pienhiukkasten tai mikroskooppisten eliöiden aiheuttamaa ilman laadun pilaantumista. Yleensä saastumisen määritelmään lasketaan myös haitan aiheuttaminen ihmiselle tai muille eliöille. Yleisimpiä ilmansaasteita ovat hiilimonoksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja pienhiukkaset.

Kaupunkilaisen päästöt isommat kuin maalaisen,

Maaseudun Tulevaisuus / Ympäristö 02.03.2012, Katja Koljonen;

 

Ilmastonmuutosta ei siis ehkäistä pakottamalla ihmiset muuttamaan maalta kaupunkeihin, vaan muuttamalla elintapoja. Asia selviää Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen tuoreesta väitöskirjasta.

Tulosten mukaan kaupunkiasuntojen lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin maaseudulla. Heinosen mukaan kerrostaloasuminen ei myöskään kannusta säästämään energiaa.

Kaupunkilaiset syövät ravintoloissa, ostavat tavaroita ja matkustelevat maalaisserkkujaan enemmän. Lisäksi kaupunkilaiset autoilevat yllättävän paljon. Omalla autolla kuljetaan harrastuksiin ja viikonloppuna mökille.

Velvoitetarkkailuissa on toistaiseksi kiinnitetty varsin vähän huomiota jätevesien ja muun ihmistoiminnan vuoksi ympäristöön joutuviin haitallisiin yhdisteisiin ja niiden vaikutuksiin. (VN sivuilta)

Kemikaalien runsas ja monipuolinen käyttö tuotannossa ja kotitalouksissa sekä toisaalta kansainvälisestä ja kotimaisesta lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset ovat lisänneet paineita liittää vierasaineita koskevia selvityksiä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin.

Haitallisten aineiden tarkkailu – päästöt ja vaikutukset vesiin

Teos: Vuoristo, Heidi; Gustafsson, Juhani; Helminen, Harri; Jokela, Sinikka; Londesborough, Susan; Mannio, Jaakko; Mehtonen, Jukka; Mononen, Paula; Nakari, Tarja; Ojanen, Pekka; Ruoppa, Marja; Silvo, Kimmo; Sainio, Pirjo (2010) Valtioneuvoston kanslia

 

Valtioneuvoston päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä.

Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. ao. ministeriön sivulta

HUOM: korjattu 4 miljoonaa, kun numeromuodossa siitä muodostuu linkki “jonnekin”, 11.1. klo ilta kymmeneltä

Jätä kommentti

*